torstai 23. huhtikuuta 2015

Taaperon kanssa kaksin

Lukijalta tuli toive kirjoittaa joku postaus meidän perheen pienimpään liittyen, joten tovin pohdittuani aihetta päätin tehdä postauksen. Blogissani ei kovin usein ole asiaa pojasta, eikä varsinkaan ihan kokonaista postausta, joten toivottavasti tämä postaus tuo vähän vaihtelua. Lapseen liittyvät postaukset ovat suht kysyttyjä ja onhan näitä mukava tehdä silloin tällöin.

Postauksessa on tarkoitus avata, että mitä me tehdään pojan kanssa silloin, kun mies ei ole kotona tai menossa mukana eli millä tavalla vietämme laatuaikaa kaksin lapsen kanssa. Monet näistä tämän postauksen asioista ovat sellaisia, mitä tehdään myös perheen kesken, mutta osa on sellaisia mitä tehdään vaan kahdestaan. Monilta on myös tullut kyselyä, että mitä kaikkea tämän ikäisen kanssa voi tehdä ja mistä tämän ikäinen pitää. L on nyt vähän yli kaksivuotias, taitaapa olla tarkalleen kaksi vuotta ja kaksi kuukautta vanha.



Pyrin lapsen kanssa tekemään jotain järkevää pelkän rentoilun sijaan ja kehittelen välillä jotain uutta tekemistä, ettei ihan aina tehdä samoja juttuja vain. Sotkua saa tulla ja pitääkin tulla tietyissä rajoissa, esimerkiksi roiskuneen lettutaikinan siivoaminen on todella pieni vaiva siihen nähden, miten lapsi nauttii päästessään leipomaan ihan itse. Meillä lapsi saa olla mukana kaikissa kotitöissä niin halutessaan, esimerkiksi auttaa leipomisessa ja kokkaamisessa omien taitojensa mukaan. Avustetaan tietysti, jos hän haluaa kokeilla jotain mihin kaksivuotiaan taidot eivät vielä riitä.

Leivomme pojan kanssa aika usein, yleensä tehdään joko lettuja, mustikkapiirakkaa, pannaria tai leipää. Välillä annan pojan päättää, mitä leivotaan ja välillä tehdään ihan tarpeeseen leivät ja karjalanpiirakat. Tämän ikäinen voi hyvin osallistua niin hämmentämiseen, aineiden lisäämiseen, taikinan vaivaamiseen ja myös pullien pyörittelyyn. Piirakoidenkin tekemisessä poika on avuksi ja ottaa mallia, miten ne pitäisi oikein rypyttää.


Askarteleminen ja esimerkiksi kangastusseilla kankaalle piirtäminen on taaperosta mukavaa. Vaikka tavallisilla puuväreillä ja lyijykynillä on mukavaa piirtää niin erityisen mukavaa piirtäminen on silloin, kun lapsi saa taiteiluun kynät, joilla ei saa aina piirtää. Meillä nimittäin L saa välillä piirrellä Inktense- kynillä ja grafiittikynillä, joita säilytetään korkeammalla ja jotka ovat omaan piirtämiseeni tarkoitettuja kyniä. Askarteluista ja kankaalle piirretyistä teoksista saa tehtyä vaikkapa kortteja tai tyynyliinoja isovanhemmille ja muille sukulaisille.

Tanssiminen on yksi meidän lempipuuhista silloin, kun ollaan kaksin kotona. Eikun Spotifystä soimaan Elvistä, Nekromantixia tai Ellie Gouldingia, niin johan rupeaa jalat vipattamaan. Kevyt rokki on parasta tanssimusiikkia lapsen mielestä ja onhan täällä meillä pidetty pienet tanssiaiset pojalle ja hänen vuotta vanhemmalle serkulleen. Joskus myös punk saa lapsen tanssimaan, joten tuntuu aika monenlainen musiikki uppoavan.

Välillä katsomme Nelosen Nappulasta lastenohjelmia, kanavalta tulee aika erilaisia ohjelmia ja monet sopii ihan pienillekin.


Opetellaan jotain uutta. Vaikkapa erilaisia tanssiliikkeitä, hyppyjä ja selaillaan kirjoista eri eläinlajeja. Tai ommellaan vaikka napinläpi yhdessä kotikoneella, niin kuin tovi sitten teimme. Otetaan valokuvia ja harjoitellaan kameran säätöjä yhdessä. Kankaanpainantaa voitaisiin varmaan kokeilla ja se voisikin olla mukavaa meistä molemmista.

Käydään "lenkillä" ja ulkoillaan. Meidän lenkki tarkoittaa lähinnä sitä, että kävellään postilaatikoille asti ja mennään siitä metsään kävelemään. Metsässä on vaikka mitä katsottavaa ja ihmeteltävää näin pienelle! Pihalla on hyvä pelata jalkapalloa ja muita pihapelejä, ajaa polkutraktorilla ja potkumopolla. Joskus käyn aamulla hölkkälenkillä kuulokkeet korvilla ja poika rattaissa, se on virkistävää ja musiikkia on ihana kuunnella ulkoillessa. Puhumattakaan siitä olosta, mikä aamulenkin jälkeen tulee.

Välillä lähdemme kaupungille koko päiväksi, jolloin yleensä moikkaamme äitikavereita ja lapsettomiakin kavereita, käymme puistossa ja Joensuun Perheentalolla. Syömme jossain ravintolassa, kahvittelemme välillä ja niin edelleen. Näitä päiviä on töiden takia harmillisen harvoin, mutta silloin kun päästään lähtemään niin on ihanaa aloittaa kaupunkipäivä käymällä tuoreella aamupalalla eräässä kahviossa.




Ystäviä ja sisaruksia meillä on melko usein kylässä, joten heidän kanssaan yleensä tehdään jotain "järkevää" tai sitten ihan ollaan vaan ja leikitään lapsen / lasten kanssa. Esimerkiksi tällä viikolla ystäväni oli meillä yökylässä, päivällä leikittiin pojan kanssa ja Viki hieroi miulta käsivarretkin kuntoon. Ompelijoilla ja muilla käsityöläisillä menee hyvin jumiin tuo alue kyynärpäistä ihan sormiin asti, jumien aukominen sattuu vähän ja jutteleminen samaan aikaan saattaa naurattaa välillä. Voitte vaan kuvitella millaisia ilmeitä muissa kuvissa oli, kun tämä oli niistä paras ja tarkin kuva. :D

Saippuakuplat, traktorit, paloautot ja kaivurit ovat tällä hetkellä lelujen aatelia, puhumattakaan pehmonallesta, jota hoivataan kunnolla. Välillä nalle on keittiön matolla nukkumassa tyynyn ja peiton kanssa, välillä se napottaa ruokapöydässä jälkiruokakulhon kanssa ja istuskelee sohvalla lelun kanssa. Pienehköä koirapehmoa silitellään ja syötetään, kuulemma kissanruokaa pitäisi sille koiralle antaa. Lähes päivittäin meidän kaksivuotias kerää esimerkiksi mielikuvitusmarjoja, tekee mielikuvitusruokaa ja tarjoaa niitä kaikille,  jotka sattuvat meillä olemaan silloin. Odotin, että nämä mielikuvitusleikit olisivat tulleet vähän isompana, mutta näitä alkoi yhtäkkiä tulla noin puoli vuotta sitten. Tässä seuraavassa kuvassa muuten nalle harjoittelee päällään seisontaa samalla tavalla kuin taapero itse...



Tällaisia asioita meillä tapahtuu kaksin ollessa ja keksitään tehdä vaikka mitä yhdessä. Toivon todella kovasti, että lapselle jää paljon positiivisia muistoja ja hän oppii paljon kaikesta, mitä teemme niin perheenä kuin kahdestaan jomman kumman vanhemman kanssa. Ainakin hän näyttää nauttivan erittäin paljon jakamattomasta huomiosta, uusien asioiden kokeilemisesta ja on oppinut paljon uusia taitoja.

Pahoittelen muutamien kuvien epätarkkuutta, automaattitarkennus ei ole ollut ystäväni viime aikoina toisen objektiivin kanssa, mutta kuvat liittyvät tekstiin jollain tavalla ja ovat sellaisia, mistä itse pidän epäonnistuneista tarkennuksista huolimatta. Mitä te muut teette näin pienten lapsien kanssa? Onko joku leikki tai tekeminen yli muiden? 

20 kommenttia:

  1. Oij ihana postaus ja ihanan mukavaa luettavaa! Mä odottelen innolla että siskonpoikani vielä vähän kasvaa ja pääsen sitten touhuamaan vaikka mitä tämän suloisen kummipojun kanssa. Onhan hän jo nyt siinä iässä että paljon on ruennu touhuamaan - autoleikit autotalollla sekä pikkuautoilla ja kurkistusleikit on meidän lemppareita::3 ♥ odotan innolla millon hän on siinä iässä että värittää värityskirjoja, koska mäkin haluan!!!

    Kiitos muuten älyttömästi ihanista kommenteista mitä oot laittanut tässä parin viikkojen sisällä! Ihana kuulla ihania asioita ja sait mun päivän esimerkiksi eilen ihanan aurinkoiseksi, vaikka aurinkoa ei paljo näkynyt taivaalla;) Sä kuulut myös mun yhtiin suosikkibloggaajiin tällä hetkellä ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Kata ihanasta kommentista! <3 Ai että, ihana kuulla että odotat leikkimään / touhuamaan pääsemistä kummipojan kanssa, on se vaan mukavaa. ^^ Lapsen ilo ja nauraminen piristävät päivää kyllä hurjan paljon, puhumattakaan muista oivalluksista, mitä nämä keksivät. Meillä piirretään aika paljon, tosin viime aikoina poika on unohtanut hakea piirrustuspaperia ja on sen sijaan piirtänyt seinään, jos on jonkun kynän löytänyt! :D Noo, onneksi se ei vaarallista ole, vaikka parempihan se olisi paperille piirtää. Värityskirjan voisi itseasiassa meillekin ostaa ja kokeilla, että kiinnostaisiko se! Tarrat ainakin kiinnostavat, mummolassa niitä liimaili paperille. ^^

      Voooi, kiitos samoin vaan siulle! <3 Miusta on ihana kun sie laittelet kommentteja ja näet vaivaa kommentoimisen kanssa, ihan mahtava juttu ja siitä voi todella olla otettukin! Ihana kuulla myös, että olen piristänyt siun päivää, tulee itsekin niin hyvälle tuulelle ja mahtava juttu tuokin, että kuulun siun suosikkibloggaajiin tällä hetkellä! <3

      Poista
  2. Jotenkin ihana lukea tällaisista vanhemmista, jotka eivät vain tuuppaa lapselleen jotain pelikonsolia/ipadia käteen (nähnyt vähän liikaa sellaista monen kaverin jälkikasvun kanssa). Väistämätöntähän se on että kaiken teknologian käyttö alkaa aina vain nuorempana, mutta kyllä lapsen pitää saada ulkoilla ja leikkiäkin :) ihanaa että opettelette yhdessä kaikkia kotitaloushommia ja muuta kivaa! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kommentti, kiitos! :) Totta, miusta ainakin on tärkeää, että vanhemmat ovat läsnä lapsille; leikkivät, kuuntelevat ja ottavat mukaan tekemään kotihommia tms. Kuitenkin näin pienetkin osaavat olla apuna ja usein haluavatkin auttaa, esimerkiksi meillä ruokailuvälineiden lajittelu lokerikkoon ja imuroiminen ovat sellaisia mitä poika haluaa ehdottomasti olla mukana tekemässä. :) Samaa mieltä siis ollaan ja mukava oli kuulla tällaista palautetta! <3

      Poista
    2. Hei, hyvä kun mainitsit ton välineiden lajittelun lokeroihin, pitääki laittaa meiän neiti tekemään :) Ei oo tullu mieleenkään.

      Poista
  3. Todella kiva postaus :)
    Meillä täällä ollaan vielä sen verran pieniä että mitään tiettyä lemppari leikkiä ei ole tullut... Mutta meidän päivä rutiineihin kuuluu parin tunnin vaunulenkki, jolloin otetaan päikkärit :) Kotona sitten leikitään ja seurustellaan leikkimatolla ja sitterissä... Sitterin heiluvat lelut ovat nyt aika moisessa suosiossa :D Samoin makuuhuoneen kattolamppu on ihan pop! Sitä vois tukijottaa vaikka kuinka kauan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Ihanalta kuullostaa vaunulenkitkin, mie muistelen lämmöllä pojan vauva-ajan vaunulenkkejä. <3 On ne ihania ja mukava kun lapsi nukkuu, niin jaksaakin sitten paremmin. Säännöllisempää lenkkeilyä oli silloin, nyt ei ihan niin usein tule lähdettyä kun poika ei enää malta olla niin pitkiä aikoja rattaissa. Kuullostaa kyllä ihanalta muutenkin, että leikitte ja seurustelette paljon, vaikka on niin pieni vauva vasta! <3

      Poista
  4. Oii kiva ku teit tämmösen postauksen :) Teet vaikka mitä tommosta kehittävää pojan kanssa, hieno juttu. Varmasti isompana muistaa kaikki kivoja asioita, joita ootte tehneet. Oot varmasti niin ihana äiti !<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Niina! Ja kiitos kuule postaustoiveesta, toivottavasti tämä oli ainakin jotain sinnepäin mitä tarkoitit. :) Voisi ehkä vähän useammin tehdä näitä lapseen liittyviä postauksia tietyin rajoituksin, voisi olla hauskaa yrittää videolle saada jotain. Toivottavasti muistaa ja toivon, ettei hänelle jää sellaista oloa, että vanhempia ei kiinnostaisi hänen asiansa! Kiitoksia kovasti vielä, toivon niin! <3

      Poista
  5. Kiva postaus :). On kyllä mukavaa kun muksun kaa voi tehä jo vaikka mitä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Sanoppa muuta, tämä aika on kyllä ihan parasta. <3 Mahtava juttu, kun lapsi ymmärtää mitä hänelle sanotaan ja myö ymmärretään häntä, helpottaa huomattavasti arkea! :)

      Poista
  6. Puuhailettepa te kaikenlaista! :) On kyllä varmasti hyväksi lapselle kaikin puolin, kun saa tehä ja kokeilla erilaisia juttuja. Ja on varmaan jännä seurata, millanen musiikkimaku pojalle sitten ajan myötä kehittyy, kun tällä hetkellä näyttäis kelpaavan aika monenlainen.

    Oli myös lukijana kiva päästä vähä näkemään lapsiperheen arkea, kun se itelle lapsettomana on vieraampaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Onhan se, lapset oppivat tosi nopeasti kaikenlaista ja nauttivat täysin rinnoin esimerkiksi tekokukkasateesta tai saippuakuplista. :) Joskus ei tarvitse mitään ihmeempiä ollakaan, kun jo naurattaa toista ja joku ihan simppeli asia voi olla sellainen, mistä tulee ihan hitti. Mie kans ootan innolla, että mitä musiikkimaulle tapahtuu vanhemmiten, kun tosiaan kuuntelee ja tanssii vähän kaikenlaista musiikkia. :) Tosi nopeasti kyllä tanssiliikkeitä mallaa ja näyttää muillekin, kun muutamia ollaan opeteltu jo. <3

      Ihana kuulla, varsinkin kun blogi painottuu pääasiassa tyyliin ja lifestyleen! Itse välillä tulee mietittyä näitä postauksia vähän liikaakin myös lapsettomien kannalta, kun se on kyllä ymmärrettävää ettei lapsetonta tai välttämättä lapsellistakaan kiinnosta lukea muiden muksuista. Kultainen keskitie olisi aika hyvä, mutta niinhän se menee, että kaikkia ei voi miellyttää vaikka päällään seisois. :)

      Poista
  7. Tosi kivoja juttuja teette yhdessä! :) Hienoa että otat lapsen mukaan kaikkiin arjen askareisiinkin ja järjestät tuollaisia pieniä hauskoja juttuja/hetkiä joista lapsi varmasti nauttii. Kivaa luettavaa oli tosiaan tällainenkin postaus :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, mukava on kyllä tehdäkin vaikka mitä! :) Ainakin näyttää nauttivan hyvin ja on oppinut tosi paljon uusia juttuja, kun on ollut mukana. Kiva kuulla, että oli mukavaa luettavaa! <3

      Poista
  8. Ihana postaus! ^_^ hellyyttävää lukea mitä kaikkee ootte pojan kans touhuillut ja ihanaa kun on vanhempia jotka ottaa lapsen mukaan arjen touhuihin on sitten kyse pyykkien laitosta tai jostain muusta. :) välil on toisissa paikoissa hirmu surullista seurata kun ei anneta lapsen tehä mitään tai koskee mihinkää, kiljutaa vaa et älä koske, se menee rikki tms. Yleensäkki hirmu monissa perheissä on surullista seurata kuinka sen lapsen kanssa ei koskaan olla, lyyään vaa tabletti tai mini dvd-soitin käsiin ja käsketään poistua häiritsemästä :( miksi niitä lapsia pitää hommata jos niiden kanssa ei koskaan olla? Ja itsestä ainakin tuntuu et ei se kunnon luottamus suhde voi syntyä lapsen ja aikusen välille jos lapselle annetaan ymmärtää ettei vanhemmilla oo koskaan aikaa/kiinnostusta/halua olla hänen kanssaan. Itse ainakin olen monesti miettinyt että jos joskus meille lapsia tulee niin haluan luoda heihin sellaisen suhteen, jossa he tietävät olevansa rakastettuja, tärkeitä, tietävät että vanhemmille voi aina puhua mistä vain ja milloin vain, haluan voida heille näyttää kuinka paljon jänniä asioita on ihan oikeassa luonnossa ja että mielikuvitus tulee itsestään, eikä jostain tietokoneen ruudusta, monesti kun nähnyt näitä lapsi jotka on näitä ns.tietokoneella kasvatettuja, jotka pihalle mentäessä pönöttää vain paikoillaan kun eivät osaa innostua mistään luonnon asioista yms, vaan kaipaavat siihenkin sen tietokoneen tai muuta viihdykettä ruudun välityksellä! En tie osasinko selittää järkevästi mitä ajan takaa! :D mut joo loppuun haluan sanoa, että vaikutatte ihanan rakastavilta vanhemmilta, jotka haluavat olla lapsensa kanssa ja haluavat antaa sille mahdollisuuden kasvaa ja oppia taitojensa ja kiinnostuksensa mukaan! :) <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Miusta on kyllä tärkeää ottaa poika touhuamaan kaikkia kotijuttuja ja vaikka pelaamaan niitä pihapelejä, oppii niin paljon uutta ja motorisesti hän kehittyy nopeasti tekemällä kaikkea. :) Vaikka muuten aika huolehtiva ja varovainen olen, niin kyllä mie annan pojan vaikka hyppiä sohvalla tai sängyllä valvonnan alla. Mutta vain kotona, muiden luona ja julkisilla paikoilla ollaan ihan ihmisiksi ja sen tuo poika tietääkin, vaikka on vasta vähän yli kaksivuotias. :) Me tehdään joskus somistuksia pojan kanssa, yleensä jos on joku herkempi tavara, niin riittää että antaa tovin tutkia ja muistuttaa käsittelemään varovasti. Tai kieltää kerran koskemasta johonkin ilman vanhempia. Paljon hän on oppinut ja varmasti oppiikin, on niin innoissaan aina tekemässä ja kokeilemassa kaikkea uutta! Tietyt rajat kun on ja niistä pitää kiinni, niin ei oikeastaan kauheasti tule sellaisia tilanteita että olisi "helisemässä".

      Sepä se, miusta on kanssa hassua, että lapsen annetaan tavallaan vaan olla ja tehdä mitä vaan sillä välin kun aikuiset keskustelee, ovat koneella tai vastaavalla tavalla "kiireisiä". Tai että ei lähdetä ulos leikkimään tai ulkoillessa napotetaan pihalla puhelin koko ajan kourassa, kun toinen yrittää puroja tehdä. Heh, meillä on kyllä huiput nuo mielikuvitusleikit, tehdään kuule kahvia, sämpylöitä ja keksejä. Aamukahveista puhumattakaan. ;) Ymmärsin kyllä mitä ajat takaa, meillä taitaa olla aika samanlaiset ajatukset tässä aiheessa ja arvostetaan samoja asioita kasvatuksessa. Kiitos kauniista sanoistasi, toivottavasti poika kokee samalla tavalla! <3 Ja kiitos kommentistasi myös, ihanasti paneuduit asiaan sinäkin! :)

      Poista

Muistathan hyvät käytöstavat kommentoidessasi!:)