Lähes parin viikon suunnittelematon tauko tuli tähän väliin täällä blogin puolella, vaikka olen kirjoittanut ja kuvannut suhteellisen paljon. Joitain asioita on ollut hankala sanoittaa "ääneen", mutta niistä ehkä kerron enemmän myöhemmin, jos kokoan erillisen postauksen tämän alkuvuoden tapahtumista ja kuulumisista? Ehkä. Nämä asukuvat ovat odottaneet jo tovin julkaisua, vaikka tästä asusta pidän itse todella paljon. Minulla on itseasiassa pari pitkää villakangastakkia työn alla tällä hetkellä, mutta tämä useita vuosia vanha musta pitkä villakangastakki palvelee edelleen. Musta kun sopii asuun kuin asuun. Tähänkin; violetin, pinkin, harmaan ja oranssin kaveriksi.
Villakangastakki - itse tehty
Paita - Urban Classics
Kellohame - itse tehty
Maiharit - Vamsko
Säärystimet - siskon tekemät
Kaulahuivi - anopin tekemä
Sukkikset - Snag Tights
Laukku - Furla
En huomannutkaan, miten montaa eri väriä tässä asussa on. Monet asiantuntijat ja taviksetkin pitävät kultaisena sääntönä, että asussa voi olla vain kolmea väriä kerrallaan. Aina maksimissaan kolme väriä ja maksimissaan yksi printti, elleivät asun kaksi printtiä sovi yhteen. Kieltämättä itsellänikin on usein niin, ainakin sävymaailmat ovat aina tarpeeksi lähellä toisiaan. Talvella tästä tulee joustettua enemmän asusteiden kanssa, sillä en halua käyttää täysmustia lapasia tai hanskoja. Tylsää.
Yhtiäkään hyviä JA lämpimiä nahkahansikkaita minulla ei ole, joten käytän aina lapasia. Rukkasia en käytä, ne eivät sovi tyyliini ollenkaan. Lämpö on se juttu tyylikkyyden lisäksi, ei täällä Itä- Suomessa pärjää ohuilla hansikkailla. Villa on todella hyvä materiaali hanskoissa, sillä se ei tunnu märkänäkään kylmältä. Lapaset ovat lämpimät ja helpot käytössä, jonka lisäksi ne ovat perinteisiä suomalaisia asusteita. En tiedä, onko sillä niin väliä tyylin kannalta, mutta tykkään lapasten perinteisistä kuvioista ja väreistä. Olen syntynyt Pohjois- Karjalassa, asun täällä edelleen ja tausta saa näkyä.
Itsehän en neulo tai oikeastaan osaa neuloa tasaista jälkeä. Yläasteella sain tehdä farkut itselleni sen sijaan, että opettaja olisi pakottanut tekemään lapaset loppuun ensimmäisen tekeleen muistuttaessa enemmän leipälapiota kuin lapasta. Käsialani vaihteli liikaa neuloessa. Niin tiukasta, että neuloit voimaa käyttäen ja saksilla sait puikot irti neuleesta niin väljään, että ne tippuivat itsekseen kesken neulomisen.
Nuorena aikuisena yritin jossain välissä opetella uudestaan neulomista, mutta niin vain minulla on edelleen puolikas säärystin odottamassa, josta siitäkin kylässä käyneet ystäväni ovat neuloneet suurimman osan. Ehkä siitä voisi tehdä sellaisen meidän residenssin yhteisötyön? Ehkä yksi säärystin olisi valmis jo yllättävän pian! Nyt se on odottanut noin 14 vuotta neulomisen jatkamista, niin ehkäpä olisi aika luovuttaa. Se ei vain ole minun juttu. Tilaan ne seuraavat säärystimet siskolta, jolta neulominen luistaa paremmin. Meinasin silti kokeilla virkkaamista seuraavaksi, wish me luck!
Aikuisena olen miettinyt aika paljon sitä, että vitsit millainen merkitys tällä käsityönopettajalla oli oman tulevaisuuteni kannalta. En varmasti olisi hakeutunut käsityöalalle, jos käsitöistä olisi tehty pakkopullaa. Yritin, mutta selvästi se neulominen ei ollut oma vahvuuteni. Ompelu on. Opettaja huomasi saman ja antoi mahdollisuuden kehittyä siinä, mistä itse nautin ja missä olin jo silloin ihan hyvä. Nykyään olen ompelemisessa ammattilainen isolla aalla, vaikka itse sanonkin. Harmi, että ala on ajettu lähes kokonaan alas Suomessa.
Itselleen voi aina onneksi ommella! Tämän kokonaisuuden mustan villakangastakin, sekä violetin kellohameen olen ommellut itse. Itsetehdyissä vaatteissa istuvuuden lisäksi parasta on se, että voit suunnitella ja ommella niihin syvät ja toimivat taskut. Sellaiset, mitä voi oikeasti käyttääkin. Voit lisäksi valita vain parhaat materiaalit mahdollisimman pitkän käyttöiän takaamiseksi. Suosin luonnonmateriaaleja. Näitä taskullisia kellohameita pitäisi ommella enemmänkin omaan käyttöön, sillä nämä toimivat arjessa ja juhlassa. Edestä lyhyempi helma toimii omaan makuuni paremmin kuin tasapitkät kellohelmat.
Tässä asussa minua viehättää varsinkin hameen ja takin helman pituusero edestä katsottuna, jota nuo säärystimet jollain tavalla korostavat. Läpikuultavaa mustaa sukkahousua jää hieman näkyviin, mutta ei kuitenkaan paljon. Muuten koko asu onkin kerrosta kerroksen perään, joten pieni läpikuultavuus tuo mielenkiintoa asukokonaisuuteen.
Jos pidit tästä asusta, niin täältä löydät kuusi erilaista asua samalla hameella! Tsemppiä ja energiaa loppuviikkoosi - palataan pian blogin ääreen.
Millaisia käsitöitä sinä teet vai teetkö ollenkaan? Mitä haluaisit osata tehdä itse?
Värejä saa olla <3 nämä sointuu kivasti yhteen!
VastaaPoistaMulla kävi tekstiilityötunnilla päinvastainen, aloin opettajan takia samantien inhota sydämeni pohjasta koko touhua :'D nykyään jo onneksi naurattaa lähinnä tämä. Kolmannella luokalla en tietenkään osannut mitään valmiiksi (ommella, neuloa, virkata) joten opettaja ilmoitti että minun pitää pyytää kaverilta apua koska hänellä ei ole aikaa opettaa minulle mitään. Ja kun jotain sain valmiiksi, se haukuttiin rumaksi. Kyllä, 8-9v lapselle lauotaan päin naamaa että tämä sinun tekeleesi on RUMA :D Oli elämäni pisin puolivuotinen, jonka jälkeen pääsin puutöihin ja sille tielle jäin kun seuraavalle vuodelle sai valita vain toisen.
Opettajilla voi olla niin hyvässä kuin pahassakin yllättävän paljon vaikutusta tulevaisuuden valintoihin. Voi peilata mitä haluaisi tehdä - ja mitä ei ehdottomasti halua, tai millaiseksi ei missään tapauksessa halua itse muuttua (hyvä esimerkki tämä tekstiilityön aina pahantuulinen huutaja). Ala on täysin ala-arvostettu kaikin puolin, toivottavasti sinne kuitenkin hakeutuu jatkossakin sellaisia ihmisiä jotka oikeasti haluavat olla positiivisia roolimalleja.
Kiitos ihana kommentista! <3 Vastaan siulle huomenna ajan kanssa, just tulin harrastuksesta kotia ja iltahommat edessä nopeen kommenttien julkaisun jälkeen. :) ^^
PoistaNoniin, ajan kanssa täällä! ^^ Kiitos, ihana kuulla et nää sävyt sointuvat siun mielestä hyvin yhteen. :) <3 Voi olla, et itselläkin tulee liikaa katsottua värejä sen sijaan, et keskittyy muuhun. Mut pääasia et jotain sävyä on ja jujua, ettei oo liian pliisu asu omaan makuun.
PoistaÄäh, tuo on todella yleistä, et koulusta jää traumat johonkin asiaan, koska opettaja haukkuu työtä rumaksi tai moittii, ettet osaa ym. Miulla itellä jäi koululiikuntaa vastaan inhoa, esim. oli pakko luistella, vaikka luistimet olisivat olleet kymmenen kokoa liian suuret (voit kuvitella miten helppo oli luistella ja varoa, ettei nilkat taitu tai luistin jää matkanvarrelle) ja vielä hokkarit sellaiselle, joka on aina luistellut kaunoluistimilla. Epätasa- arvoisuus oli myös vahvasti läsnä, niin eipä tule enää nykyään hiihdettyä tai muutakaan. :D Pari kertaa olen luistellut aikuisena. Tanssin ja uin mieluummin, niissä on mukavaa!
Järkyttävää, että joku opettaja on haukkunut noin pienen lapsen työtä RUMAKSI!!! :O >:( Ei ole ainakaan oikealla alalla ollut, tsiisus mikä tyyppi. Opettajilla on todellakin väliä siinä, millaisia valintoja tulevaisuudessa tekee ja mille alalle päätyy. Nimenomaan! Olisi (ja onkin suurimmilta osin, onneksi) mahtavaa et jälkikasvulla on hyviä, älykkäitä ja empaattisia roolimalleja. Jos ihmisläheisille aloille hakee, niin soisin kärsivällisyyden, tilannetajun ja tunneälyn riittävän työskentelemään erilaisten ja eri lähtökohdista tulevien lasten, nuorten ja muiden ihmisten kanssa. :)
Ihanaa viikonloppua siulle! <3