Cropattu kauluspaita, henkselit ja nahkahame - Päivän asu

Muistatko vielä, kun 2005-2010 vuosina kaikilla alternative- henkisillä tyypeillä roikkui remmejä ja henkseleitä housuissa ja hameissa? Sitä edeltävinä kymmenenä vuotena myös taviksilla oli näyttäviä vöitä ja ketjuja riipuksineen ihan tavallisissa farkuissakin. Myös minulla oli remmihousut, revityt farkut metallisilla ketjuilla, metallilaatoista koostuva vyö ja mekkoja remmeillä! Olen jo pitkään miettinyt, että haluan yhdistää tämän Son de Florin hameen mukana tilaamani henkselit johonkin toiseen asuun. Henkselit ovat säädettävät ja pellavasta ommellut, kuten hamekin. Sävynä on upea tummahko murrettu vihreä. Minua kiehtoi ajatus pellavan yhdistämisestä nahkaan ja siitä se ajatus sitten lähti.  

Farkkutakki - kirppikseltä

Kauluspaita - H&M (kirppikseltä)

Nahkahame - itse tehty

Henkselit - Son de Flor

Käsilaukku - Ril's

Sukkahousut - Snag Tights

Nilkkurit - Bugatti

Sattumoisin sävy sopii hyvin yhteen erään viime vuotisen kirppislöytöni kanssa eli cropatun kauluspaidan kanssa. Kauluspaita on hieman oversize, hyvin laatikkomainen malliltaan. Takana on halauslaskokset ja edessä suuret taskut. Paidassa on ihanan pitkät hihat! 

Alaosan valintaa mietin hetken, sillä paidan ja roikkuvien henkselien kanssa olisi käynyt myös musta kapea wetlook- hame nyörityksillä, musta nahkahame tai neulehame. Fiiliksen mukaan mentiin, joten lisäsin myös alaosaan sitä jotain kaksivärisen nahkahameen muodossa. Minusta se oli hyvä päätös, sillä muuten asu olisi ehkä liian musta kun myös asusteet, sekä takki ovat mustia tässä asukokonaisuudessa. Napsautin henkselit hameeseen kiinni ja olisihan nuo voinut silittääkin, mutta "ei ehtinyt", hahah. Pellavahenkseleissä on samanlaiset napakat nipsut kuin niissä nipsuissa, joilla (lasten) lapaset pysyvät hihoissa kiinni ja siksi tallessa. 

Käytän todella harvoin mustia laukkuja, mutta musta laukku on vähän sellainen asuste, joka kannattaa jokaisella olla laukkuhyllyllä. Juuri tällaisia asuja ja värikkäitä asuja varten. En nähnyt minkään kirkkaan laukun sopivan tähän asuun, mutta joku konjakinruskea tai vihreä olisi voinut toimia mustan sijaan. Kirkkaanvärinen laukku olisi voinut rikkoa asun "harmoniaa", kun muut sävyt ovat noin maanläheisiä, murrettuja ja hillittyjä. Toisaalta sitä kontrastia olisi voinut käyttää tehokeinona. 

Etsin tähän kokonaisuuteen vähän rouheampia mustia kenkiä, mutta en löytänyt kuin yhden ajattelemistani kengistä. Eteisen ja vaatehuoneen järjestely saattaisi olla paikoillaan... Tuntuu, että se menee aina mullin mallin, kun talvella esimerkiksi kompura on pakko roudata sisälle lämpimään. Mutta! Sen hukassa olevan toisen kengän sijaan löysin nämä Bugatin kengät karvareunuksella. Plussakelillä oli liukasta, joten käytännöllisyys edellä piti mennä. Joskus talvella mietinkin, että muistaakseni ostin jossain vaiheessa nahkaiset kengät karvareunuksella edellisten rikkoutuneiden keinonahkaisten tilalle, mutta en tiennyt missä ne ovat. Kivat kengät ja noh, käytännölliset. Korko voisi olla hieman korkeampi. Pääasia on kuitenkin, että nämä ovat aitoa nahkaa ja pohja pitää hyvin talvella! 

Viime aikoina sellainen tietynlainen nostalgia on nostanut päätään, kun olen seurannut katumuotia rapakon takaa. Kaikki ketjut, charmit, pitkät nahkatakit ja korsettitopit näyttävät superhyviltä näin pitkästä aikaa! Kenkien tuunausinto on nostanut päätään. Muiden vaatteiden tuunaamisesta puhumattakaan, farkkutakista 90- luvun raidalliseen mekkoon, joka odottaa inspiraatiota. Tämänkin asun kenkiin sopisi hyvin metalliset riipukset ja helmet koristeeksi. 

Mieleni kaipaa näin kevään tullen jotain uutta ja uniikkia. Jotain sellaista minkä voin itse muokata tai valmistaa alusta loppuun, työn alla olevien takkien lisäksi tietenkin. Jos olet käsityöihminen tai muuten luova tyyppi, niin onko sinullakin kevät sellaista uusien ideoiden ja uusien kokeilujen aikaa? 

Oli ihanaa, että farkkutakki riitti hyvin pitkähihaisen kanssa jo tähän aikaan vuodesta! Valoa alkaa onneksi riittää enemmän, niin mielikin alkaa olla valoisampi - talvi on tuntunut vähän raskaalta. Toisinaan vähän enemmänkin. Tämä farkkutakki oli kyllä hieno kirppislöytö, rouhea takki tuo sitä jotain vähän siistimpäänkin asuun. Kokonaisuudessa cropattu paita ja takki toimivat hyvin yhdessä. Mittasuhteet toimivat omaan silmään ja makuun hyvin hameen pituuden, sekä mallin kanssa. Eikun kevättä odottelemaan. En malta odottaa, että kenkiä voi käyttää huomattavasti monipuolisemmin kuin talven aikana. 

Leppoisaa alkanutta viikkoa sinulle! 

Huomasithan myös nämä postaukset? 

Itsetehtyjä vaatteita, neulomisen tuskaa ja päivän asu

Päivän asu midihameella ja kehoahdistusta

Itsetehtyjä lempivaatteita, neulomisen tuskaa ja päivän asu

Lähes parin viikon suunnittelematon tauko tuli tähän väliin täällä blogin puolella, vaikka olen kirjoittanut ja kuvannut suhteellisen paljon. Joitain asioita on ollut hankala sanoittaa "ääneen", mutta niistä ehkä kerron enemmän myöhemmin, jos kokoan erillisen postauksen tämän alkuvuoden tapahtumista ja kuulumisista? Ehkä. Nämä asukuvat ovat odottaneet jo tovin julkaisua, vaikka tästä asusta pidän itse todella paljon. Minulla on itseasiassa pari pitkää villakangastakkia työn alla tällä hetkellä, mutta tämä useita vuosia vanha musta pitkä villakangastakki palvelee edelleen. Musta kun sopii asuun kuin asuun. Tähänkin; violetin, pinkin, harmaan ja oranssin kaveriksi. 

Villakangastakki - itse tehty

Paita - Urban Classics

Kellohame - itse tehty

Maiharit - Vamsko

Säärystimet - siskon tekemät

Kaulahuivi - anopin tekemä

Sukkikset - Snag Tights

Laukku - Furla

En huomannutkaan, miten montaa eri väriä tässä asussa on. Monet asiantuntijat ja taviksetkin pitävät kultaisena sääntönä, että asussa voi olla vain kolmea väriä kerrallaan. Aina maksimissaan kolme väriä ja maksimissaan yksi printti, elleivät asun kaksi printtiä sovi yhteen. Kieltämättä itsellänikin on usein niin, ainakin sävymaailmat ovat aina tarpeeksi lähellä toisiaan. Talvella tästä tulee joustettua enemmän asusteiden kanssa, sillä en halua käyttää täysmustia lapasia tai hanskoja. Tylsää.

 Yhtiäkään hyviä JA lämpimiä nahkahansikkaita minulla ei ole, joten käytän aina lapasia. Rukkasia en käytä, ne eivät sovi tyyliini ollenkaan. Lämpö on se juttu tyylikkyyden lisäksi, ei täällä Itä- Suomessa pärjää ohuilla hansikkailla. Villa on todella hyvä materiaali hanskoissa, sillä se ei tunnu märkänäkään kylmältä. Lapaset ovat lämpimät ja helpot käytössä, jonka lisäksi ne ovat perinteisiä suomalaisia asusteita. En tiedä, onko sillä niin väliä tyylin kannalta, mutta tykkään lapasten perinteisistä kuvioista ja väreistä. Olen syntynyt Pohjois- Karjalassa, asun täällä edelleen ja tausta saa näkyä. 

Itsehän en neulo tai oikeastaan osaa neuloa tasaista jälkeä. Yläasteella sain tehdä farkut itselleni sen sijaan, että opettaja olisi pakottanut tekemään lapaset loppuun ensimmäisen tekeleen muistuttaessa enemmän leipälapiota kuin lapasta. Käsialani vaihteli liikaa neuloessa. Niin tiukasta, että neuloit voimaa käyttäen ja saksilla sait puikot irti neuleesta niin väljään, että ne tippuivat itsekseen kesken neulomisen. 

Nuorena aikuisena yritin jossain välissä opetella uudestaan neulomista, mutta niin vain minulla on edelleen puolikas säärystin odottamassa, josta siitäkin kylässä käyneet ystäväni ovat neuloneet suurimman osan. Ehkä siitä voisi tehdä sellaisen meidän residenssin yhteisötyön? Ehkä yksi säärystin olisi valmis jo yllättävän pian! Nyt se on odottanut noin 14 vuotta neulomisen jatkamista, niin ehkäpä olisi aika luovuttaa. Se ei vain ole minun juttu. Tilaan ne seuraavat säärystimet siskolta, jolta neulominen luistaa paremmin. Meinasin silti kokeilla virkkaamista seuraavaksi, wish me luck! 

Aikuisena olen miettinyt aika paljon sitä, että vitsit millainen merkitys tällä käsityönopettajalla oli oman tulevaisuuteni kannalta. En varmasti olisi hakeutunut käsityöalalle, jos käsitöistä olisi tehty pakkopullaa. Yritin, mutta selvästi se neulominen ei ollut oma vahvuuteni. Ompelu on. Opettaja huomasi saman ja antoi mahdollisuuden kehittyä siinä, mistä itse nautin ja missä olin jo silloin ihan hyvä. Nykyään olen ompelemisessa ammattilainen isolla aalla, vaikka itse sanonkin. Harmi, että ala on ajettu lähes kokonaan alas Suomessa. 

Itselleen voi aina onneksi ommella! Tämän kokonaisuuden mustan villakangastakin, sekä violetin kellohameen olen ommellut itse. Itsetehdyissä vaatteissa istuvuuden lisäksi parasta on se, että voit suunnitella ja ommella niihin syvät ja toimivat taskut. Sellaiset, mitä voi oikeasti käyttääkin. Voit lisäksi valita vain parhaat materiaalit mahdollisimman pitkän käyttöiän takaamiseksi. Suosin luonnonmateriaaleja. Näitä taskullisia kellohameita pitäisi ommella enemmänkin omaan käyttöön, sillä nämä toimivat arjessa ja juhlassa. Edestä lyhyempi helma toimii omaan makuuni paremmin kuin tasapitkät kellohelmat. 

Tässä asussa minua viehättää varsinkin hameen ja takin helman pituusero edestä katsottuna, jota nuo säärystimet jollain tavalla korostavat. Läpikuultavaa mustaa sukkahousua jää hieman näkyviin, mutta ei kuitenkaan paljon. Muuten koko asu onkin kerrosta kerroksen perään, joten pieni läpikuultavuus tuo mielenkiintoa asukokonaisuuteen. 

Jos pidit tästä asusta, niin täältä löydät kuusi erilaista asua samalla hameella! Tsemppiä ja energiaa loppuviikkoosi - palataan pian blogin ääreen. 

Millaisia käsitöitä sinä teet vai teetkö ollenkaan? Mitä haluaisit osata tehdä itse?