Minulle tuli pitkästä aikaa fiilis, että ehkä nyt olisi paikallaan jakaa kuulumisia parin kuukauden ajalta. Tässä postauksessa on paljon kuvia eli kannattanee avata erikseen, mikäli nettisi on hidas! Alkuvuodesta ei ollut yhtään fiilistä jakaa juurikaan mitään arkisempaa, ahdisti ajatuskin. On hankalaa koostaa lyhyttä postausta kaikesta tapahtuneesta, mutta nostan joitain muistoihin jääneitä hetkiä niin hyvässä kuin pahassa. Mennään kronologisessa järjestyksessä. Kuvat ovat pääasiassa puhelimesta ja blogialustan kautta ladattuja, tsekkaan minkä verran alusta pakkaa kuvia tänä päivänä.
Helteiden lisäksi täällä Itä- Suomessa oli toukokuussa tuulista ja myrskyisää. Olin menossa Joensuuhun tapaamiseen, kun tielle oli kaatunut puu. Onneksi samaan aikaan pari nuorta miestä olivat tulossa raivaamaan puun, jotta ihmiset pääsevät liikkumaan. Ja hyvä niin, toiseen suuntaan tietä oli nimittäin toinenkin puu tiellä. Itsehän lähinnä potkin oksia ja risuja ojaan mekko päällä, enkä edes myöhästynyt kuin 10-15 minuuttia tapaamisesta.
Täällä maalla luonto on yksi parhaimmista asioista ja "meidän hirvetkin" näyttäytyivät keväällä aika usein. Lähistöllä siis seikkailee kolmen ja neljän hirven porukat, jotka joskus ovat pihankin läpi kulkeneet. Niiden lisäksi täällä seikkailee yksi mama- hirvi vastasyntyneiden kaksosten kanssa. En ole ikinä aiemmin nähnyt niin pieniä vasoja, voi vitsit miten suloisia! Niistä julkaisin videon Instagramissa. En ehtinyt hyviä kuvia ottaa, kun juoksivat äkkiä piiloon. Kauniita eläimiä.
Keväällä kävimme ystävän 40-vuotisjuhlissa Sonkajärvellä, joka sijaitsee Pohjois- Savossa. Juhlat pidettiin Miilu- mökissä Sonkajärven Jyrkän kylässä. Emme olleet koskaan aiemmin käyneet Sonkajärvellä, mutta paikka on todella kaunis ja lähistöltä löytyy yllättävän paljon tekemistä. Vaellusreittejä, melontaa, taidenäyttelyitä ja kesäteatteria. Lisätietoja löydät esimerkiksi Ruukin Tuvan verkkosivuilta täältä.
Mökki oli todella siisti ja viihtyisä, kauniilla paikalla Kiltua- järven rannalla. Lähtiessä harmitti, että olimme vain yhden yön Viipaleen epilepsialääkityksen takia. Ehkäpä joskus käymme täällä uudestaan! Olisi ihanaa lähteä perheen kesken viikonlopuksi mökkeilemään ja tutustumaan ihan uusiin maisemiin, sekä paikkakuntiin. Tästäkin alueesta saisi tehtyä hurjan paljon sisältöä!
Meiltä Sonkajärvelle oli noin 200 kilometriä eli ajoaikaa sai varata kaksi ja puoli tuntia. Jossain kohtaa havahduimme siihen, miten dystooppiselta alkoi tuntua, kun ketään ei näkynyt missään ja autoja ei tullut piiiiitkään aikaan vastaan. Ei ihmisiä, ei autoja, eikä eläimiä MISSÄÄN. Ei minkäänlaisia elonmerkkejä. En olisi itseasiassa ihmetellyt, jos ohi olisi vyörynyt elokuvista tuttuja risupalloja, arokierijöitä. Niin hiljaista matkan varrella oli.
Pysähdyimme kuitenkin Rautavaaralla katsomaan, josko pub olisi auki pikaista pysähdystä varten. Olihan se ja yllättävää kyllä, siellä oli ihmisiä! Varmaan ensimmäiset ihmiset sitten Outokummun ohittamisen jälkeen, heheh. Matkan varrelta bongailtiin muun muassa kissakoskentie ja isoon kiveen maalattu mörkö (alempana).
Keväällä vietimme paljon aikaa kotona, alkanutta kesää ja luonnon eloon heräämistä fiilistellen. Suht vapaita aikatauluja, lapsen viimeisiä koulupäiviä alakoulussa ja rentoutuen riippumatossa. Ulkoileminen on ollut aivan mahtavaa, se tekee niin hyvää sielulle ja mielelle! Roudasimme vanhan petarin, viltit ja pari tyynyä kalliolle. Aika kuluu siinä lukien ja yhdessä ristikkoja tehden. Pro tip - muurahaiset ja muut ötökät eivät tule niin helposti valkoiselle pinnalle, joten laitoimme kaksi valkoista vilttiä rinnakkain petarin päälle.
Ostimme myös uima- altaan, jossa voi pulahtaa ja käydä uimassa aina välillä. Kesään kuuluu olennaisesti myös grillaaminen, vaahtokarkit ja kesän uutuuksien maistaminen. Kesä ei ole lempparini vuodenajoista, mutta nyt olen pyrkinyt nauttimaan kesästä ja lämmöstä niin kauan kuin sitä riittää!
Kävimme eräänä aamuna hakemassa Pirisen kahvila- myymälästä perinteisiä karjalanpiirakoita munavoilla, nam! Kuten kuvasta näkyy, niin munavoissa ei todellakaan pihtailla. Käyn jonain toisenakin aamuna hakemassa parit piirakat mukaan. Pirisen kahvila- myymälästä saa muuten pehmiksiä eri mauissa, joka päivälle eri maku, esimerkiksi hedelmäinen turkinpippuri tai viinirypäle- vanilja. Kannattaa käydä, jos olet Joensuussa!
Kevään ja kesän mittaan olen nähnyt ystäviä enemmän. Omat tomaatin taimet kuukahtivat, kun kastelin niitä ehkä liikaa, niin ystäväni antoi minulle muutaman tomaatin taimen. Ne kasvavat mukavaa vauhtia kasvihuoneella! No okei, pakko myöntää, että yksi neljästä kuukahti kuivuuteen. Kolme niistä kasvaa hyvää vauhtia. Aika vierähti kuin siivillä ja kotiin ajaessani iltahämärissä näin ne meidän hirvet taas. Vitsit, kun joskus sattuisi järkkäri olemaan valmiina, niin saisi vähän laadukkaampia kuvia niistä.
Olen ommellut hieman ja tälläkin hetkellä on tulossa mm. väljää kaftaania, kesämekkoa, toppeja ja hameita itselle. Pääsin ompelemaan rummutetusta poronnahasta lippiksen, joka on mallina sellainen, ettei se lytistä hiuksia. Normaalistihan päähineiden ympärys on 58-60 senttiä, mutta tässä ympärys on hieman isompi, jottei se vie kampauksen kuohkeutta tai jätä pois ottaessa sellaista "rantua" hiuksiin. Vuorin alla oleva villavatiini tukee muhkeaa muotoa ja vuoriksi laitoin violettia viskoosisatiinia. Se on kestävää ja hengittävää, nappivalinta nahan kanssa.
Toisaalla vähän erilaista puuhaa - puoliso näytti osa osalta, miten Harley Davidsonista saa akun irti. Yleensä hän on tämän hoitanut, mutta ihan hyvä itsekin tietää miten purkaa, jos tarvitsee. Moottoripyörä pitäisi hakea tässä lähiaikoina kotiin, niin pääsisi ajelemaan pitkin maita ja mantuja. Kaipaan kyllä kyykkypyörän ketteryyttä, mutta katsotaan. Jos tämän kesän jälkeen ei tunnu sellaista kipinää tähän pyörään ja tällä ajamiseen, niin sitten myyn tämän ja ostan tilalle jonkun kyykyn.
Mummolassa pääsimme herkuttelemaan samalla, tämä oli ihanaa! Kesä ja herkut kuuluu yhteen. Harvoin tulee lakkaa syötyä, mutta se on hyvää leipäjuuston kanssa ja erilaisissa kakuissa. Pitäisi joku päivä itsekin leipoa jotain, viime kerrasta on taas vierähtänyt.
Alla random- kuva Vadelmasta, hänellä on tassujen alla tupsut. Niin söpö, mutta kieltämättä eilen olin ihan seis koko päivän, kun neiti villitsi koko yön ja sain hurjat kolmen tunnin yöunet. Viime yö meni onneksi paremmin, kun kissat malttoivat nukkua. Univaje tuntuu aina niin raastavalta, mutta kyllä se siitä tasoittuu ja kissatkin rauhoittuvat ajan mittaan. Pennuttamista odottaessa, mutta mutta... Kyllä meille se kolmas kissa vielä mahtuisi ja olisipahan sitten koettu se pentu- aikakin.
Jaoin postauksen kahteen osaan, sillä tästä olisi muuten tullut aivan liian pitkä. Seuraava osa tulee huomenna! Toisessa osassa kurkistetaan Tukholman reissuun, juhannuksen puuhiin ja viime päivien tekemisiin. Vastaan huomenna myös kaikkiin tulleisiin kommentteihin vanhoissa ja uudessa postauksessa. Olen kirjoittanut reilut neljä tuntia uusia postauksia, joten nyt on aika tehdä jotain muuta. Huomiseen, ihanaa lauantaita sinulle!
Mitä sinulle kuuluu? Aiotko käydä festareilla tänä kesänä tai oletko käynyt jo?
