Viime aikojen suosikit - Kengät top 5!

Viime aikoina kelit ovat sallineet avoimempien kenkien käyttöä, joten kokosin tähän postaukseen top 5 käytetyimmät kengät viime ajoilta. Aivan ihania kenkäpareja - tikkarikenkiä lukuunottamatta kaikki ovat olleet jo vuosia käytössä eli käyttöä on kertynyt niin keikoilta, festareilta, työssä, arjessa ja kaupunkipäiviltä. Voisi siis sanoa, että jokainen pari näistä on todella hyvät jalassa ja käytössä. Nyt vaan toivotaan, että loputkin lumet sulavat ja pääsisi käyttämään avoimia kenkiä myös ensi viikolla!

 

Minna Parikka tikkarikorkokengät 

Olen edelleen pöllämystynyt siitä, miten mukavat nämä tikkarikorkokengät ovat jalassa! Tikkarikorot ovat mielettömän hyvät jalassa, tuntuu kuin ei olisi kenkiä ollenkaan. Nahka on todella pehmeä ja miellyttävä käytössä. Myös korko on sijoitettu oikeaan kohtaan niin, että kengillä on todella helppo kävellä ja painopiste ei tule liian eteen tai liian taakse. Näitä kenkiä rakastan! 

Kuva; Maria L. / IG: @m4r14_

Minna Parikka Pfeiffer

Nämä ovat myös yhdet mukavimmista Minna Parikan kengistä ja siitä kertoo se, että käytän näitä joka ikinen viikko vuoden ympäri. Näistä minulle olisi mennyt myös 36- koko, sillä tämä 37 on mukautunut jalkaan sen verran paljon, että sukkisten kanssa kantapää pääsee lähtemään kengästä. Eli toisin sanoen laitan näihin Tacco slip- mokkapalat kantapään kohdalle estämään tämän lipsumisen sukkahousujen kanssa. Aivan mahtavat kengät ja miten kestävät! Suosittelen, jos löydät jostain käytettynä. 

Calvin Klein nahkanilkkurit

Vaihdatin näihin nahkanilkkureihin vetoketjut, toisiin vasta vuoden vaihteessa. Näiden kenkien nahka on uskomattoman pehmeää, jonka lisäksi näiden maiharimainen kumipohja on todella pitävä myös talvella. Nyt kostealla kelillä nämä ovat todella hyvät käytössä, sillä varpaat eivät kastu ja lian saa pinnasta kostealla rätillä helposti pois. Calvin Kleinin kenkien lesti sopii omalle jalalleni todella hyvin ja siitä syystä minulta löytyykin useammat Calvin Kleinin kengät kenkähyllyltä.

Bronx Shovel peep-toe nilkkurit

Nämä ovat ihanat! Erikoiset, eikä tule vastaan katukuvassa. Mielettömän kestävät, nämä ovat noin seitsemän vuotta vanhat. Tämä malli sopii hyvin keväälle ja keväisiin asuihin. Kengät ovat suunniteltu niin, ettei rikkoontuvia osia ole - vain korkolappuja tarvitsee vaihdattaa suutarilla silloin tällöin. Joku voisi näihin nauhojakin vaihtaa välillä, mutta itse pidän siitä, että nämä ovat tyylikkäät mustat ja sopivat kaiken kanssa yhteen. Usein valitsen vain värikkäitä kenkiä, mutta kyllä näissä mustissakin on sitä jotain! 

Guess niittiremmikengät

Nämä olivat korjattavina talvella, sillä unohdin nämä Camaroon eli pakkaset tekivät tuhojaan. Lähes koko pohjat irtosivat pakkasen vaikutuksesta, joten Joensuun Verstaalla suutari liimasi pohjat kuntoon, vaihtoi korkolaput ja lisäsi puolipohjat. Pohjat olivat jo todella kuluneet runsaan käytön takia, joten puolipohjilla saan kengille rutkasti lisää käyttöikää. Myös Guessin lesti istuu jalalleni todella hyvin ja Guessin kengät, sekä vaatteet ovat laadultaan hyviä, joten Guessia löytyy kenkähyllyltä ja vaatekaapista. Nämä kengät olivat aivan ihana alelöytö aikoinaan ja ovat olleet käytössä todella kauan. Ihanat niittikengät ja hyvät jalassa! Näissä on sopivasti seksikkyyttä, rockia ja koron korkeus on myös just hyvä. 

Tsekkaa myös tästä postauksesta lisää mukavimpia korkokenkiä. 

Mitkä näistä ovat siun lempparit? 

Viikkoni puhelinkuvina ja melkein tavallista elämää!

Pahoittelen viime viikon hiljaisuutta, mutta kuten tästä postauksesta tulette näkemään, niin olin tienpäällä pitkästä aikaa, kun tilanne on niin rauhallinen täällä Itä- Suomen suunnilla. Työasioilla olin liikkeellä ja samalla reissulla tapasin tottakai ihanat ystäväni Katan (Katzariina- blogi) ja Marian (Instagramissa @m4r14_). Odotin ensin lapsen koulusta ja vein hänet mummolaan, että mies saa hänet haettua sieltä. Ajoin ensin Pieksämäelle, jossa olin yötä Marian ja hänen miehensä luona. Seuraavana päivänä ajoin Kuopion suunnille ja sieltä kotia. 

Tarkoitus oli olla myös Kuopiossa yötä, mutta kaveri joutui perumaan ja yhdelle hengelle hotellin hinta oli lähes sama viime tipassa muutettuna kuin kahdelle hengelle, joten jätin väliin. Varattiin tosin jo uusi matka perheen kanssa samaan paikkaan, niin pääsee rentoutumaan ja viettämään aikaa kiireettömästi Kuopion suunnilla! Tässä postauksessa näettekin pitkästä aikaa puhelinkuvia reissusta ja pääsette kurkkaamaan viikkooni, joka tuntui pitkästä aikaa ihan tavalliselta elämältä - tiedätte varmasti mitä tarkoitan. 

Muistatko milloin viimeksi olet nauttinut ystäviesi seurasta aamuyötä myöten, aina auringonnousuun asti? En minäkään. Pieksämäellä valvoimme auringonnousuun saakka, kun juttua riitti niin hyvin, eikä malttanut mennä nukkumaan. Parasta, vaikka noin kuuden tunnin yöunilla ajomatkat olivat raskaammat. En silti vaihtaisi, on aina ihanaa viettää aikaa ihmisten kanssa, joiden kanssa voit olla oma itsesi, olla kuin kotonasi ja sellainen millainen olet hyvine, sekä huonoine puolinesi. 

Tarkoitus oli käydä Pieksämäellä syömässä paikallisessa ravintolassa, mutta meikkailtiin ja juteltiin sen verran kauan, että kaikki ravintolat ehtivät mennä jo kiinni. Varkauden puolella oli Rosso auki vielä siihen aikaan, joten Maria soitti sinne ja kysyi, vieläkö ehditään täältä ajaa syömään heille. Palvelu oli loistavaa ja ruoka hyvää. 

Kävimme pienellä ajelulla Varkaudessa samalla ja tsekattiin tämä upea muraali ajatuksia herättävällä tekstillä, joka olisi sopinut loistavasti asukuvien taustalle. Korkkareiden kanssa mäki oli hieman hankala, joten asukuvat otimme toisessa paikassa loppujen lopuksi - juuri ennen kuin aurinko painui mailleen. Ulkona tuli loppujen lopuksi oltua sen verran paljon, että ihan hävetti niiskuttaa ja aivastella vähän väliä, sillä olin unohtanut allergialääkkeet kotiin ja siitepöly aiheuttaa enemmän oireita tänä vuonna kuin normaalisti. Reissun jälkeen sitten selvisi, että mieheni oli jättänyt autoon allergialääkkeitä varmuuden vuoksi eli olisihan ne sittenkin ollut mukana. Noh, sitä sattuu! 

Kävimme Pieksämäellä terassilla kahveella seuraavana päivänä noin kuuden tunnin unien jälkeen, ennen kuin lähdin ajamaan Siilinjärvelle ja sieltä Kuopioon. Siilinjärvellä oli työasioita ja samalla sovitin kaverilla myynnissä olevia Minna Parikan Thumper- kenkiä, aivan ihanat glitter- kengät, eikö? 

Kuopiossa treffasin Katan kanssa syömisen ja juttelemisen merkeissä, istuimme Intro Socialissa kaksi ja puoli tuntia. Viime reissulla Intro oli kiinni, mutta tämä on kyllä yksi parhaimmista ravintoloista Kuopion keskustassa. Tuttu paikka ja mukava käydä myös lapsen kanssa syömässä täällä, kun palvelu on kohdillaan ja tarvittaessa annoksesta voi jättää pois jotain, minkä muutenkin ottaisi annoksesta sivuun. Täällä aika vierähti todella nopeasti eli kaikki liikkeet ehtivät mennä jo kiinni, mutta seuraavalla kerralla nähdään pidempään. 

Hauska oli, kun taas kerran tiedettiin missä toinen on ilman tapaamispaikan sopimista - Kata oli kyllä viestin laittanut, jota en ollut huomannut. Päättelin, että nähdään juuri tietyssä kohtaa torilla, kun Kata tietää mihin kohtaan jätän auton torin alle ja yleensä lähdetään parkista aina yhdessä eteenpäin. Siellähän hän odotti, kuten arvasinkin! Vastaava tilanne on käynyt joskus toisinpäin, ajatukset menevät hyvin yksiin. 

Kuopiosta ajoin illalla kotiin ja olinkin hyvissä ajoin ennen puolta yötä kotona. Reissun jäljiltä oli pakko pitää pari rennompaa päivää, sillä ajamista tuli aika paljon ja yöunet jäivät lyhyiksi. Vaikka reissuväsymystä oli pari päivää, niin on ihana miten virkeä ja energinen fiilis tuli ystävien tapaamisesta! Ihan kuin olisi piristynyt taikaiskusta. Perjantaina seurattiinkin netistä Marian bändin livestream- keikkaa ja grillattiin ulkona perheen kesken. Siitä se arki lähti taas rullaamaan normaalisti. 

Vappuna kävimme mummolassa ja samalla katsomassa Kuoringalla, miten vesi on kuljettanut jäät rantaan. Niin kaunis päivä, tällä hetkellä tulee taas lunta. Mutta kyllä se kesä sieltä tulee - nyt on jo käyty ensimmäisiä kertoja terassilla ja kevään ensimmäinen jätskikin tuli tässä välissä ostettua. Muutamaa omaa vaatetta olen myös tehnyt eteenpäin, edessä olisi vielä satojen strassien kiinnittämistä ja muuta mukavaa hommaa. 

Tällä viikolla oli myös eräs jännittävä tilanne edessä ja toivon todella, että se sujui tarpeeksi hyvin. Tästä mahdollisesti myöhemmin lisää, sillä se näkyisi myös täällä sosiaalisessa mediassa ja toisi uusia tuulia elämään. Jännittää. Tällä hetkellä keskityn kuitenkin muuhun ja ajastan muutamia julkaisuja tänne jo valmiiksi, sillä ensi viikosta näyttäisi tulevan kiireinen. Toivottavasti teillä meni vappu hyvin ja saitte viettää aikaa rakkaidenne kanssa - palataan taas pian tänne blogin ääreen uusien asukuvien ja muiden postausten merkeissä! 

Kotimaista muotia ja asiaa vaatteiden kestävyydestä

 Tällä viikolla minulla olikin useampia työkuvioita Joensuussa, joten yhdet asukuvatkin tuli viikolla otettua - kävimme keskustassa kuvaamassa Taitokorttelin ja Carlsonin rakennuksen välissä, jossa oli hieman hiljaisempaa. En kovin usein kuvaa tai kuvauta päivän asuja kaupungissa, sillä ihmisiä liikkuu taustalla ja liikennemerkitön kuvausspotti on joskus hankala löytää, saati sitten jokseenkin puhtaita ei-harmaita seinustoja. Moni ystävä kuvaa myös Taitokorttelin suunnilla, eikä se ole mikään ihme, sillä koko kortteli on todennäköisesti Joensuun kauneimpia vanhoine puutaloineen ja siisteyden puolesta myös! 

Nahkatakki ja kukkahame - itsetehty / Rokita

Kaulahuivi - anopin valmistama

Korvakorut - Piikoski

Olkalaukku - Cobblerina

Korkokengät - Calvin Klein

Pitsitoppi - Cardon Collection

Aurinkolasit - Instrumentarium

Viime aikoina olen käyttänyt todella paljon tätä kukkakuviollista hametta eri tavoin yhdisteltynä, hame on mukava käytössä ja sen saa yllättävän hyvin yhdistettyä arkeen, jos muutenkin käyttää hameita arkisin. Pinta ei ole liian kiiltävä arkikäytössä, vaikka kukkakuviot tulevatkin kiiltävinä esille. Tämä kukkakangas löytyi muuten Joensuun Pala- Sopilta, jos joku muukin tähän iski silmänsä. Kellohameet ovat helppoja arjessa muutenkin, sopivat moneen erilaiseen tyyliin. 

Punaisen topin kanssa mietin kyllä hetken, että yhdistänkö tähän asuun vai en, sillä väri kuitenkin erottuu niin selvästi asusta muiden sävyjen rinnalla. Liilasta laukusta voi kyllä miettiä samaa, mutta se on ollut viime aikoina käytössä jatkuvasti käytännöllisyytensä takia. Toisaalta mukavuus meni edelle topin, sekä laukun osalta ja aamulla tuli hieman kiire, joten näillä mentiin koko päivä töissä ja vapaalla. 

No joo, ehkä tykkään enemmän tästä asusta mustalla topilla tai t- paidalla, mutta ei tämä punainenkaan paha ole. Enemmän tulee mieleen vaan vanha sääntö siitä, että maksimissaan kolmea eri sävyä per asu asusteita myöten, mutta en sitten tiedä miten relevantti pukeutumissääntö se on enää nykyaikana. Usein kyllä tykkään katsoa, että sävyt ovat kutakuinkin yhteensopivat ja ettei niitä ole liikaa yhdessä asussa! 

Tässä asussa on ihanaa varsinkin nahkatakki, klassiset nilkkurit ja se, että kaikki vaatteet ja asusteet ovat paljon käytössä. Eivät ole sellaisia hetken ihmeitä, mitkä unohtuvat vain kaappiin. Nahkatakit ovat aina muodissa ja tänä vuonna myös nahkamekot, -hameet ja paidat. Minusta on mahtavaa seurata, miten turhasta kuluttamisesta, vastuullisuudesta ja kotimaisuudesta puhutaan koko ajan enemmän mediassa, kahvipöydissä ja kommenttikentissä. 

Ennen oli muotia ostaa mahdollisimman paljon mahdollisimman halvalla, nyt on trendikkäämpää säästää ja ostaa laadukkaampaa tai käytettyä uuden sijaan. On trendikkäämpää korjauttaa ja parsia vaate näyttävästi sen sijaa, että se heitetään pois. Se, jos mikä on hieno suunnanmuutos kuluttamisessa ja siitä on hyötyä sekä kuluttajalle, maapallolle ympäristöineen ja myös tuleville sukupolville. Ei kaikkea voi heidän kontolleen ja siivottavaksi jättää, kun osa nykyisistä sukupolvista on viettänyt kulutusjuhlaa kertakäyttötuotteiden kanssa ja pitänyt koko maailmaa "maailman suurimpana roskiksena". 

Yksi mielenkiintoinen asia tässä on myös se, että miten tämä vaikuttaa kotimaan työllisyyteen ja ostovoimaan? Palaako miten moni yritys alkulähteilleen, jos on mahdollista tuottaa tuotteet täällä kotimaassa ja jos kuluttajat sitä toivovat tai vaativat? Saadaanko Suomen ostovoimaa paremmaksi vuosien mittaan ja erityisesti näiden trendien muuttuessa järkevimmiksi? Vähentyykö ylimääräisen muoviroskan käyttäminen toimituksissa, erityisesti yksittäisten tuotteiden pakkaamisessa? 

Aina ei tarvitse olla uutta. Nilkkureista voi korjata vetoketjuja, takeista vuoria ja taskuja. Vaatteita voi parsia ja muokata. Materiaalivalinnat ovat yksi suurimmista tekijöistä, miten kestävä mikäkin vaate tai asuste on. Tietoa materiaaleista löytyy netistä yllinkyllin ja onhan se kieltämättä älytöntä, että kaapista saattaa löytyä vuosikymmeniä vanhoja vaatteita, kun nykyiset eivät kestä vuottakaan, ellei panosta parempaan laatuun ja säästä laadukkaampaan. 

Nämäkin sukkikset ovat olleet aktiivisessa käytössä viidestä kahdeksaan vuoteen ja silti saman brändin uusimmat sukkikset ovat olleet käytössä maksimissaan puoli vuotta, kun silmänpakoja on siihen malliin, ettei kehtaa enää käyttää. Osa ohuemmista sukkatuotteista ei kestä kuin pari- kolme käyttökertaa, kun ennen pystyi samoja pesemään monta kertaa koneessa ennen kuin menivät rikki. Tuotanto siirrettiin eri maahan ja valitettavasti se näkyy edelleen laadussa, vaikka ainakin itse maksaisin tuotteesta enemmän, jos sen kestävyys olisi parempi. Hinnat ovat kuitenkin pysyneet ennallaan, vaikka tuotanto on halvempaa toisessa maassa ja tällä hetkellä hinta- laatusuhde ei täsmää ollenkaan. 

Tästä syystä myös minä käytän nämä aiemmat vuosia vanhat sukkikset loppuun ja jatkossa tilaan Italiasta laadukkaampaa tilalle, kuten olen jo pari vuotta tehnyt. Käyttöikä on niin paljon pidempi, että kannattaa tilata Euroopasta rahdilla sukkiksia tänne, mikä näin muotoiltuna kuulostaa erikoiselta. Onneksi näitä vuosia sitten ostettuja löytyy minulta edelleen ehjinä, tämän mallin istuvuus on yksi parhaimmista mitä olen löytänyt sukkisten osalta. 

Seuraillaan, miten kotimaan muoti- ja tekstiiliteollisuus muuttuu vuosien mittaan, kun nyt on niin paljon eri asioita ilmassa ja kuitukehittelyjä loppusuoralla. Ainakin itse toivon, että tulevaisuuden osalta vaateteollisuus olisi kestävämpi niin tuotteiden osalta, kuin myös vastuullisesta näkökulmasta erityisesti työolojen, palkkauksen sekä ammattitaidon osalta. Mitä sinä toivot tulevaisuudessa vaateteollisuuden kehitykseltä tai arvoilta?