keskiviikko 30. marraskuuta 2022

Oma tyyli - Naisellisuutta, mukavuutta ja särmää

 Olen aina silloin tällöin avannut täällä blogin puolella omaa tyyliäni ja sitä, miten pukeutuminen ja tyylini ovat kehittyneet vuosien mittaan. Olen myös turhautunut siitä oletuksesta, että muoti- tai tyyliblogissa pitäisi aina näkyä uusia vaatteita, kun minusta inspiroivimmassa tyylissä näkee monipuolista yhdistelyä samoilla vaatteilla ja asusteilla. Jälkimmäinen tapa on paitsi kestävämpi, se on myös tätä päivää. Oli jo vuonna 2018, kun kirjoitin tuon postauksen! Välillä tuntuu, että asenteiden muuttumisesta huolimatta tänäkin päivänä on helppo päästä pinnalle kuluttamalla, vaikka kommenttikentissä näkee onneksi myös eriäviä ajatuksia. 

Villakangastakki - Ril's
T- paita - Marimekko
Lyhyt huppari - Rokita 
Kukkahame - Link 
Saappaat - Dame Rose
Olkalaukku - DKNY 

Aiemmin julkaisemassani tyylini kulmakivet- postauksessa mainitut asiat pitävät edelleen paikkansa - korkokengät kuuluvat edelleen tyyliini, alusvaatteet ovat tärkeä perusta pukeutumiselle, korostan edelleen vyötäröä, sekä jalkoja pukeutumisessa ja pidän naisellisesta tyylistä. Käytän pääosin hameita erilaisten yläosien kanssa, mutta myös mekkoja löytyy päältäni aika usein! Tyylin osalta ei ole paljoa muuttunut vuosien mittaan, eikä tarvitsekaan muuttua, ellei itse sitä kaipaa tai halua. Erilaisten vaatteiden pukemiselle ei ole minkäänlaista ylärajaa - jos tunnet painetta ja halua pukeutua "ikäisesi mukaisesti", niin pukeudu. Älä kuitenkaan yritä pakottaa muita samaan lokeroon, sillä toisen ilo ja inspiraatio pukeutumisesta ei ole sinulta pois. 


Koen, että olen hyvin pitkälti löytänyt sen oman tyylini, missä on hyvä olla ja mihin pukeutumisesta nautin. Silti se ei ole samanlainen ahdas lokero, kuten aikoinaan goottityyliin pukeutuvilla oli. Rakastan edelleen ko. tyyliä ja satunnaisesti pukeudun synkemmin, mutta en halua sitä enää lokeroida goottityyliksi. Olen tyytyväinen, että nykyään on niin paljon erilaisia tyylejä ja niiden sekoituksia, että ehkä siltä osin kiusaamisen kulttuurikin on vähentynyt tyylien monipuolistuessa entisestään.

Nykyään, jos löydän jotain mielenkiintoista tai haluan kokeilla jotain uutta, niin teen sen. Tyyli on oikeastaan koko elämän pituinen matka. Omaan tyyliini itsetehdyt vaatteet kuuluvat hyvin vahvasti, joten niitä näkyy usein päivän asuissa. Itse suunnittelemalla ja tekemällä saa istuvia vaatteita laadukkailla materiaaleilla, mutta valmisvaatteista on vaikea löytää omiin kriteereihin sopivia materiaaleja ja laatua.
 



Tästä poikkeuksena on tietenkin pienet brändit, joissa laatu, läpinäkyvyys ja materiaalin laatu täsmäävät. Jos ostan uutta, ostan harkiten ja mieluiten yritykseltä, jolla on vastuullisuusasiat oikeasti kohdallaan. Viherpesu lisääntyy vuosi vuodelta yritysten markkinoinnissa, joten kieltämättä saa olla tarkkana mistä ostaa ja missä vaate, sekä sen materiaalit ovat oikeasti valmistetut ja kenen toimesta. Työntekijöiden ja alihankkijoiden kyykyttämistä en hyväksy, joten sellaisista yrityksistä en tee ostoksia, enkä tuo somessa esille ollenkaan.

Millainen minusta on hyvä tyyli? Hyvä tyyli on minusta inspiroivaa, iloa tuovaa ja erityisesti sellaista mikä tuntuu omalta. Sellaista, missä on hyvä olla ja viihtyä. Voisin esimerkkinä kertoa, että käytän äärimmäisen harvoin housuja, koska ne eivät ole minusta mukavat päällä ja toisaalta farkkuja käyttäessäni lähes aina lahkeet olivat liian lyhyet. Jos housut istuivat lantiolta, niin vyötärölle jäi pussi - tämä sama ongelma on edelleen mm. ajohousujen kanssa eli niiden kanssa on pakko käyttää vyötä, kaventaa (huom. vain ammattilainen voi tehdä tämän muutoksen ajohousuille) tai ommella tarrakiristykset molemmille sivuille. Hameet ja mekot ovat siltä osin ehkä armollisempia ja ennen kaikkea mukavampia päällä, joten ensisijainen valintani on aina helmat.


Housuista päästäänkin siihen, millaisista vaatteista en pidä. En pidä itselläni kaapumaisista vaatteista, jotka ikäänkuin verhoavat kehoa, kadottavat vyötärön kokonaan ja saavat minut näyttämään isommalta kuin olenkaan. On hassu ajatus, että itseään pitäisi peitellä, jos tulee tiettyyn ikään tai jos ei ole enää samankokoinen kuin parikymppisenä. Tämä asenne kohdistuu erityisesti naisiin, sillä harva mies piilottaa mahdollista elintasokumpuaan kaapumaisella vaatteella ja vielä harvempi ihminen edes patistaa miehiä siihen. Muun muassa painonnousuun voi olla monta eri syytä, joten ollaan ihmisiä toisillemme ja muistetaan ne käytöstavat. Monille tekisi hyvää lähestyä asioita myös positiivisen kautta ainaisen negatiivisen ajattelun sijaan. Annetaan ihmisten pukeutua kuten he haluavat ja nauttia elämästä koostaan tai tyylistään huolimatta! 


Tyylissäni huppareista menee siistit, yksiväriset ja mielellään lyhyet hupparit, sillä pidemmän hupparin helma korostaa lantiota vyötärön sijaan ja en yleisesti ottaen tykkää liian pitkistä paidoista. Välttelen pukeutumisessani myös liian karheita materiaaleja ja raapivia saumoja, herkällä iholla ne tuntuvat pahalta. Sama juttu, jos t-paidan päällä on umpinainen pitkähihainen paita, sillä kahden paidan ruttuuntuminen tuntuu epämukavalta, joten edestä avonaiset pitkähihaiset ovat parhaita omassa käytössäni. 

Yksi asia, mikä riepoo vaatekaupoilla on se, että nykyään vaatteissa ei ole vuoria ollenkaan tai se vuori on niin ohut, että tarvitset alle lisäksi alusmekon, josta ei näy läpi. Nope, en todellakaan osta vaatetta, jonka alle pitää ostaa vielä toinen vaate, ettei kaikki näy läpi. Hiostavat materiaalit, kuten akryyli, jäävät myös kaupan vaaterekille. Tähän hetkeen ei tule muuta yksittäistä asiaa vaatteista mieleen, mistä en tykkäisi. 




Kuten tästä postauksesta näkee, niin myös minulla on ajatuksia pukeutumisesta ja olisin voinut jatkaa vielä vaikka kuinka kauan, hahah. Tykkään pukeutua naisellisesti, mutta tavallaan myös mukavasti. Joissain asioissa pieni epämukavuus ei haittaa ollenkaan, mutta jotkut asiat huomioin aina, että olo olisi mahdollisimman hyvä missä tahansa. 

Millaisia asioita te huomioitte pukeutumisessa? Millainen tyyli teillä on? 


Mukavaa keskiviikkoa sinne ruutujen toiselle puolelle! 

torstai 24. marraskuuta 2022

Halo- tiara ja Parikat päivän asussa

Sain jonkin aikaa sitten uusia ihania asusteita Kanadasta ja näissä kuvissa näkyykin yksi niistä! Olen tilannut aiemminkin samalta kanadalaiselta pienyrittäjältä ja tällä kertaa teimme isosiskoni kanssa yhteisen tilauksen säästääksemme postikuluissa. Tullit toki tuli lisäksi, mutta se ei tule yllätyksenä. Luna Corvus on mielettömän taitava käsityöläinen, joka tunnetaan todennäköisesti parhaiten kristallisista tiaroistaan, jollaisen ostin viimeksi. Myös tällä kertaa Crystal Crown löytyi ostoskorista, mutta sen lisäksi ostin myös Halo- tiaran hopeisena, kultaisen korpinkallon sisustukseen ja kaulakorun kuunsirpillä. 



Villakangastakki - Rokita
Nahkahame - Rokita
Hiuspanta - Luna Corvus
Neulepaita ja kaulahuivi - anopin neulomat 
Toppi alla - Zara
Olkalaukku - Marimekko 
Korkokengät - Minna Parikka


Tällä hetkellä Luna Corvusin verkkokaupassa on Black Friday- tarjouksia, joten jos haluat tutustua brändiin hieman edullisemmin, niin käy tsekkaamassa! Muista, että paketti pitää tullata ja huolehtia veroista, sekä käsittelymaksusta. Nykyään se on onneksi helppoa netissä, kun saa samantien ilmoituksen ja voi hoitaa puhelimella tullauksen, sekä käsittelymaksun. Tuotteiden laatu on erinomainen ja kaikki tulee hyvin pakattuina, tällä kertaa tiarat oli pakattu organzapusseihin, joiden nauhoihin oli sidottu pienet kruunut. Kaunis yksityiskohta, yhden minikruunuista lähetän siskontytölle! 

Halo- tiara on todella kaunis, tätä oli saatavilla myös kultaisena, mustana ja Glam- versiona. Tämä on tyyliltään ehkä hieman puettavampi kuin Crystal Crown, vaikka onkin näyttävä. Silti tiaran voi yhdistää arkeen ja juhlaan! Kristallitiaroista on nykyään saatavilla myös hieman hillitympiä versioita, jotka ovat myös halvempia, sillä niihin kuluu vähemmän kristalleja ja työaikaa. Omat kristallitiarani ovat sellaisia missä panta on lähes täynnä kristalleja. 





Minusta Halo- tiara sopii kauniisti nahkahameen kanssa, jossa on myös hopeaa hohtoa. Muuten asu onkin aika tavallinen, sellainen rento ja mukava asu päivälle. Tänään ulkona oli niin kylmä, että onneksi laitoin pitkän villakangastakin päälle, mutta eiköhän näihin pakkasiin ala tottua pikkuhiljaa. Alkutalvesta kelit tuntuvat aina kylmemmiltä kuin keskitalvella ja lopputalvesta. 

Tänään halusin laittaa vihreää päälle fiiliksen mukaan, joten päädyin lyhythihaiseen vihreään neuleeseen ja Minna Parikan Pfeiffer kenkiin. Marimekon laukku ei ihan samaa sävymaailmaa ole, enemmän sellainen vaalea omenanvihreä, lähes keltainen sävyltään. Minusta se sopi hyvin tämän asun kanssa ja siihen mahtuvat ne tarpeellisimmat tavarat, mitä tarvitsee kuljettaa mukana. 



Näitä kuvia katsoessani minua hieman huvittaa, sillä näissä kuvissa näkyvillä sukkahousuilla on ikää jo vuosia ja alkavat hieman nukkaantua jo. Ostin vasta pari viikkoa sitten parit uudet sukkikset Voguelta ja en tiedä mitä ihmettä niiden laadulle on käynyt, sillä toiset menivät rikki samantien ja molemmat ovat todella lyhyitä. Siis lahkeet ovat aivan liian lyhyet, eikä niitä saa kiskottua (ainakaan rikkomatta) niin, että sukkahousut olisivat mukavat jalassa. Tein joskus tämän kestävien sukkahousujen listauksen, mutta Vogue pitää kyllä tiputtaa pois listalta näiden uusimpien sukkisten vuoksi. 

Kuvissa olevat sukkikset ovat myös Voguen, mutta nämä ovat kestäneet vuosikausia käytössä ja pituus näissä on alusta asti ollut sopiva! Eroa on nykyään kuin yöllä ja päivällä laadussa, sekä käyttömukavuudessa. Jatkossa tilaan Oroblúlta ja Falkelta sukkatuotteet, niihin ei onneksi ole tarvinnut pettyä. 



Mitä mieltä olette hiuspannoista? Käytättekö itse tai käyttäisitkö juhlatilanteessa vaikkapa kristallitiaraa? 

Ohessa myös tekemäni Reels koko paketin sisällöstä, näistä osa tuli itselle käyttöön ja osan vein viime viikonloppuna siskolleni. 

keskiviikko 16. marraskuuta 2022

Neulehame- rakkautta ja viimeisiä syksyisiä asuja

Niinhän sitä tänne Pohjois- Karjalaan satoi ensilumet, joten seuraavat asukuvat ovat varmaan hieman lumisemmissa maisemissa otettuja ja kengätkin ovat jatkossa varmaan hieman umpinaisemmat, vaikka tämän asun kengät upeat ovatkin. Tässä asussa oleva neulehame on aina ajankohtainen, mutta eniten sitä tulee käytettyä viileämmillä keleillä. Huomasin, että vastaavan mallista neulehametta oli tullut kotimaiselle Uhanalle, joten jos kaipaat midimittaista neulehametta halkiolla, niin käy kurkkaamassa! 

Hame on upea erään seuraamani IG- vaikuttajan päällä ja haluaisin tuon hameen ostaa myös omaan vaatekaappiin tämän vetoketjullisen Guessin neulehameen rinnalle. Tätä päälläni olevaa hametta ei saa enää mistään, mutta Uhanan hame on hyvin samankaltainen ja siinä on taskut! Materiaalikin on parempi kuin tässä omassani, jossa on mm. viskoosia - Uhanan hame on 100% merinovillaa ja Suomessa valmistettu. Ja mainitsinko jo ne taskut?? 


Villakangastakki - Ril's
Paita - Sunny's
Neulehame - Guess
Laukku - Love Moschino
Korkokengät - H&M
Sukkikset - Seppälä


Hameet ovat hyvin samanlaiset silloin, kun tämäkin hame on niin sanotusti oikeinpäin eli vetoketju, sekä halkio eteenpäin. Guessin neulehameessa ei ole taskuja ja hame on koottu niin, että sitä voi käyttää halkio eteenpäin, taaksepäin tai sivulle, kuten minulla näissä kuvissa. Taskullista hametta ei saa yhtä hyvin käänneltyä päällään, elleivät taskut peity paidan helman tai pitsihuitulan alle. Erittäin kauniita neulehameita ovat molemmat, siitä ei pääse yli eikä ympäri. 





Midihameissa on se ihana puoli, että vaikka olisi kylmä syksyinen tai talvinen keli, niin alle ei tarvitse välttämättä laittaa kuin ohuet sukkahousut hameen materiaalin ollessa luonnonkuitua. Omaan silmään se tasapainottaa asukokonaisuutta hameen ollessa pitkä, mutta toki kovimmilla pakkasilla tulee useimmiten valittua saappaat ja paksummat sukkahousut, jos on tarkoitus olla pitkiäkin aikoja ulkona. Olosuhteiden mukaan kerrostamalla pääsee jo pitkälle! 



Minusta on tuntunut mukavalta ottaa takit käyttöön, varsinkin tämä pinkki viittamainen takki, josta inspiroituneena suunnittelin itselleni hieman erilaisen viittamaisen villakangastakin, jonka ompelen petroolinsinisestä villakankaasta. Ril'sin takki on aivan ihana, mutta muutaman jutun olisin itse tehnyt takin kanssa eri tavalla ihan käyttömukavuuden ja kestävyyden takia. Tämä pinkki takki ei siis ole tiensä päässä, ei todellakaan. Takki on valmistettu laadukkaista materiaaleista, joten sitä voi myös korjata tarvittaessa - ei kannata ostaa huonoista materiaaleista tehtyjä vaatteita, kun parempaakin on tarjolla. 

Takkeja Suomessa tarvitsee usein verrattuna moneen muuhun maahan, joten pari talvisempaa takkia on työn alla itselle. Toisesta tulee viittamainen petroolinsininen takki ja toisesta liila villakangastakki nahkaisin yksityiskohdin. Niistä voisinkin kertoa enemmän sitten, kunhan ehdin ommella ne valmiiksi asti. Muutamia käyttövaatteita pitäisi ommella myös, ihan koko perheelle. 



Haluan vielä kiittää ja kumartaa teille jättämistänne kommenteista edelliseen kaamosmasennus- aiheiseen postaukseen, olette mahtavia! Vertaistuen voima on uskomaton ja on ihana, mutta silti kamala kuulla, että muillakin on kaamosmasennusta ja millä asioilla saatte ajatuksianne pois marraskuun synkkyydestä. Toivottavasti kaamoksen aiheuttama alakulo ja ahdistus lieventyisivät meillä kaikilla ennen vuoden vaihtumista. 

Onko sinulla jotain käsitöitä työn alla nyt tai aiotko aloittaa jonkin käsityön valmistamisen tässä alkutalven mittaan? Mukavaa keskiviikkoa! 

keskiviikko 9. marraskuuta 2022

Kaamosmasennus ja päivän asu ihanalla neuletopilla

Marraskuun synkkyys käy hieman mielen päälle, mutta onneksi pukeutumisella ja värien käyttämisellä saa itselleen hieman paremman fiiliksen pimeyden keskellä. En tiedä, onko viime aikaiset fiilikseni ja ahdistukseni sitten kaamosmasennusta, mutta jotenkin tämä pimeys ja harmaatakin harmaampi keli verottaa vuosi vuodelta enemmän. Ennen pimeys, eikä talvi aiheuttanut ahdistusta, mutta nyt säkkipimeä, sekä sen lisäksi pian alkavat liukkaat ajokelit ja autolla ajaminen ahdistaa. Kävin B- ajokortin vuosia sitten talvella, joten tämä onkin ensimmäinen vuosi, kun talvella ajaminen tuntuu kuristavan kurkkua siitä huolimatta, että aiemmat talvet olen kulkenut sujuvasti takavetoisella Camarolla. En pelkästään työmatkoja, vaan myös pidempiä matkoja esimerkiksi Jyväskylään ja Helsinkiin.
 

Takki - Reetriikka
Nahkahame - Rokita
Neuletoppi ja kaulahuivi - anopin neulomat
Alustoppi - Zara
Kengät - Calvin Klein
Laukku - Love Moschino


Kieltämättä sitä miettii, että missä mättää, kun tunteet ovat vahvempia ja päivittäisiä, toisin kuin aiempina vuosina kaamoksen aikaan. Varsinkin kaamosmasennukseen liittyvä ahdistus ahdistaa. Ehkä on aika laittaa kirkasvalolamppu päälle, sillä pidemmillä käyttöajoilla (niin sanottuna kuurina) se virkistää yllättävän paljon, kun vaan muistaa laittaa lampun päälle aamulla vähintään puoleksi tunniksi. Treenin ja ulkoilun lisääminen tuntuu myös auttavan, joten eiköhän tämä tästä. Lumien saapumisen jälkeen on onneksi hieman valoisampaa ja alkaa olla myös aurinkoisia päiviä silloin tällöin. 

Jotta tämä postaus ei ihan masenteluksi menisi, niin voisin jakaa ilahduttaneita asioita viimeisen kuukauden ajalta. Lokakuun alussa vietimme synttäreitäni ja 10v. hääpäivää ystäviemme kanssa huvilalla, joka vuokrattiin koko viikonlopuksi. Suunnittelemme kaveriporukalla myös pikkujouluja samaiseen huvilaan, sillä siellä oli hyvät puitteet viettää aikaa isommallakin porukalla ja varustelutaso oli loistava, jonka lisäksi laskutilaa riitti eli ruokapuolesta voidaan huolehtia yhdessä, eikä tarvitse erikseen tilata ruokia muualta. Juhliemme jälkeen juhlia on ollut jo useammat, muun muassa Halloweenin vietimme ystäviemme kanssa, kävimme synnyinpaikkakunnallani Juuassa ja viime viikonloppuna kävimme katsomassa burleskia Joensuussa.




On ollut ihanaa viettää aikaa läheisten kanssa, kun jokaisesta tapaamisesta saa niin paljon virtaa arkeen, vaikka samaan aikaan on ollut paljon työn alla ja töissä puuhaa ihan kiitettävästi. Voi olla, että otan lisäksi yhden pitkäaikaisemman projektin, mikäli kaikki natsaa hyvin. Sanotaanko siis näin, että ei ole ollut tylsää, eikä liikaa aikaa kaikelle muulle. 

Tässä ohessa myös ajastan kenkäjoulukalenteria, viimeisten luukkujen valmiiksi tekeminen ja ajastaminen vie aikaa, mutta uskon sen olevan sen arvoista. Joko odotatte kenkäjoulukalenteria? :) Otan vastaan myös viime hetken toiveita, jos sellaisia on mielessä ja tarkoitus olisi, että blogiin tulee joulukuussa muitakin postauksia kuin pelkästään joulukalenteripostaukset. Olisi ihanaa kirjoittaa myös kotimaisesta muodista pitkästä aikaa, sillä olen löytänyt useita uusia brändejä, joiden arvot vastaavat omiani. 



Kirjoittaminen ja kuvaaminen ovat viime aikoina ilahduttaneet todella paljon, vaikka muuten kaamos rajoittaa kuvaamista valoisan aikaan ja toisaalta joskus tuntuu myös hankalalta saada ajatuksesta samalla tavalla kiinni kuin ennen, koska on julkaissut tekstejä harvemmin ja päivät kirjoitan pääosin englanniksi. Tuntuuko sinusta, että kaamosmasennus syventyy vuosien mittaan? Millä lähtisit helpottamaan kaamoksesta johtuvaa ahdistusta? Välillä ainakin itselläni itsekritiikki pääsee valloilleen ja jätän julkaisematta postauksia, mutta pitäisi antaa mennä vaan - ihmisiä me kaikki täällä olemme ja tämänkin 12- vuotisen blogin aikana huomaa joka vuosi kehittymistä jollain aihealueella. Joskus mennään himpun verran taaksepäin, mutta suunta on yleensä aina eteenpäin. 

Joskus tuntuu turhalta ahdistua, jos jokainen postaus ei ole ns. timanttia ja täynnä superhyviä neuvoja kaikille, vaikka yksi eniten kehuttu asia blogissani on se, että puhun kuin kaverille tai ystävälle. Tästä en haluaisi luopua, vaikka puhun täällä myös vakavammista aiheista, kuten työn imusta ja vaateteollisuuden eettisyydestä, sekä hyvistä materiaaleista. Minusta nämä kaksi eivät sulje toisiaan pois ja ainakin itse kaipaan samaistuttavuutta seuraamieni ihmisten sosiaalisissa medioissa tietoartikkelien ja viimeisen päälle hiottujen "high fashion" kuvien perään. 



Palataan taas pian uuden postauksen merkeissä, saattaa olla Parikka- aiheinen postaus tarjolla. Mukavaa keskiviikkoa teille!