Ompelin mekon Great Gatsby & 1920's teemajuhliin!

Rakas ystäväni piti teemajuhlat 20's ja Great Gatsby- teemalla jo jonkin aikaa sitten, joten mekkohan sinne piti ommella! Kaapistani ei löytynyt oikein mitään ajanjaksoon sopivaa vaatetta. En tiedä sinusta, mutta minulle tulee ensimmäisenä 20- luvusta mieleen kapeat hapsumekot, kapeat alaosat ja hiuskoristeet höyhenillä. Miesten pukeutumisesta 20's tyyliin tuli ekana mieleen liivit, taskukellot ja hienot hatut. 

En viitsi ommella mekkoa vain yhtä juhlaa varten, eikä se olisi järkevääkään näin niinkuin kestävyyden ja ekologisuuden kannalta. Kieltämättä mietin pitkään hapsumekkoa, mutta haluamani hapsut eivät olisi ehtineet saapua tarpeeksi ajoissa ennen juhlaa. Toisaalta - olisiko hapsumekolle muulloinkin käyttöä, ei pelkästään näissä teemajuhlissa? Mietin myös, että suurimmalla osalla juhlavieraista on varmasti nimenomaan hapsumekko. 

Inspiraatiota etsiessäni samat jutut toistuivat kaikissa naisten vaatteissa ja asusteissa. Hapsut, kapeat mallit, erikoiset leikkaukset... Törmäsin kuitenkin Jenkeissä 1920- luvun hengessä tehtyyn musikaaliin, jossa yhdellä naisista oli mekko kepeällä helmalla ja erikoisilla leikkauksilla. Mekossa oli aika simppeli yläosa naruolkaimilla ja polven alapuolelle yltävä hulmuava helma. 

Lähdin näkemäni mekon perusteella ideoimaan miten saisin mekon muutettua niin, että voin käyttää sitä muulloinkin. Mekon helman ja yläosan välinen leikkaus kiehtoi. Se mikä ei omaa silmää miellyttänyt, oli se, että mekon yläosan ja helman välinen leikkaus asettui lantiolle. Hmmm, ei paras vaihtoehto muodokkaammalle! Pituus ei ollut omaan makuun, sillä midimitta pätkäisee pituutta, jos alaosassa ei ole halkiota tai muuta vastaavaa yksityiskohtaa. 

Omille mittatilauskaavoilleni (mekko- väljyyksillä) oli käynyt vähän köpelösti säilytyksessä, joten aikataulun takia päädyin käyttämään vanhan Suuri Käsityö- lehden topin kaavaa pohjana. Muokkasin kaavaa aika paljon, sillä rinnan ympärykseen piti lisätä pari senttiä ja muutin topin helmalinjan aivan kokonaan. 

Muokkasin kaavan vyötärölle ulottuvaksi ja lisäsin etupuolelle pienen kolmiomaisen leikkauksen molemmille puolille. Aivan kuin inspiraatiokuvassa. Minusta nuo ovat erikoiset ja todella söpöt! Inspiskuvassa ne ylsivät paaaljon pidemmälle, mutta minusta mittasuhteet olivat paremmat lyhyempinä. Kaavaa olisi pitänyt muokata vielä vyötäröltä, sillä mekko jäi aika väljäksi siitä kohtaa. En tullut sovittaneeksi välissä, vaan ompelin mekon aikalailla suoraan valmiiksi. Aikataulu alkoi tulla vastaan, kun samaan aikaan käy töissä, pyörittää arkea ja harrastaa. 

Alkuperäiset olkaimet hylkäsin kokonaan, sillä en pitänyt niistä. Alkuperäisten olkainten sijaan tein mekkoon ylijääneestä organzasta perhosmaiset röyhelöolkaimet. Yläosa tuntui liian vaalealta ilman mustia olkaimia. Pidän todella paljon liilasta värinä, mutta tämä murrettu sävy näin lähellä kasvoja tuntui vievän omat värini kokonaan. Piti lisätä vielä vähän lisää mustaa rintojen alle asettuvaan leikkaukseen, sillä edelleen tuntui, että mekko on todella vaalea. 

Minua houkutti ihan hirveästi tehdä helmasta kellottuva, mutta jätin sen 1920- luvun tyyliin suorahkoksi. Kerrostin pari kerrosta mustaa organzaa helmaan, noin kolme metriä meni. Alle mustaa vuorikangasta ja that's it! Näin kiteytettynä mitä tuli tehtyä ja millainen projekti tämän mekon tekeminen oli. 

Organza oli ainoa materiaali, mitä tätä mekkoa varten piti ostaa, sillä murrettu liila pitsi, alla oleva satiini ja musta vuorikangas löytyivät varastosta. Mekon ompelun jälkeen silitin yläosaan strasseja kiinni. Sateenkaaren väreissä hohtavat lasistrassit löytyivät myös varastosta, ostin näitä joskus tuhansia erästä korsettiprojektia varten. Kannattaa aina valita lasiset strassit omiin ompelutöihin, sillä muoviset haalistuvat ja tummentuvat ajan kanssa. Lasistrassit myös säihkyvät kauniisti! Laatuero on huomattavasti hintaeroa suurempi. 

Mekko on supermukava päällä ja näillä muutoksilla pystyn käyttämään mekkoa jatkossakin, enkä vain yksissä juhlissa. Tästä tuli ehkä hieman keijukaismainenkin? Nämä kuvat otin itse jalustan kanssa, mutta olisipa ihana käydä kuvaamassa tämä mekko jonkun kanssa. Vaikka jossain ikimetsässä auringonsäteiden ja saippuakuplien kera. 

Ohessa vielä pari kuvaa itse juhlista synttärisankarin kanssa! Juhlat olivat aivan Katan näköiset ja oli hauskaa - tuli naurettua todella paljon. Katan somet löydät seuraavien linkkien kautta, Katzariina- blogiin tästä ja Instagramista nimellä Kataaz. Oli ihanaa käydä Kuopiossa pitkästä aikaa. Kävin myös tässä kuussa ystävän juhlissa Kuopion puolella, blogissa näitä reissuja ei olekaan vähään aikaan näkynyt. Ehkä pitäisi useammin kertoa myös elämästä ja jakaa kuvia reissuista, niihin on niin mukavaa palata jälkikäteen itsekin. 

Oletko sinä järjestänyt juhlia tänä vuonna? Millaiset teemajuhlat haluaisit järjestää synttäreilläsi? Ihanaa viikonloppua sinulle! 

Kellohame ja Blondiet päivän asussa

Pitkästä aikaa Minna Parikan Blondiet mukana asussa! Viimeksi näistä kirjoittaessani joku teistä seuraajista kertoi saavansa asuinspiraatiota Blondie- nilkkureiden pukemiseen, sillä hänellä on samat kengät. Se oli ihana kuulla. En enää muista mitä minulla oli viimeksi päällä näiden kenkien kanssa, mutta toivottavasti ainakin erilainen asu. 

Tällä kertaa kengät olivat vähän "pakon sanelema" valinta, sillä kotipihamme on todella mutainen ja osittain jäässä tällä hetkellä. Juuri siitä kulkuväylältä... Lumet sulavat nimittäin melkoista vauhtia! Puroja on pitänyt tehdä pitkin pihaa, joten korollisilla nilkkureilla mentiin vielä. Näissä pohja pitää tennareita paremmin, joten Blondie- nilkkurit olivat oikein hyvä valinta. 

Toppi - Esmara by Lidl

Kellohame - Rokita

Kaulakoru - kirppikseltä

Laukku - Marimekko

Nilkkurit - Minna Parikka

Villakangastakki - Ril's

Sukkikset - Snag Tights

Kaulahuivi - ulkomailta ostettu

Taskullinen kellohame on yllättävän helppo yhdistää muiden vaatteiden kanssa. Hameen sävy on ihana! Violetti väri ei intensiivisyydestään huolimatta riitele vaaleampien sävyjen kanssa, ainakaan näin neutraalina tai kylmään taittavana. Punaiseen taittavana violettina se olisi eri juttu, silloin kengät ja laukku eivät sopisi samaan asuun yhtä hyvin. Minusta tästä asusta tuli todella kiva, vaikka värit eivät ole täysin yhtenäiset! Ehkäpä se on jopa vähän virkistävää. Usein juuri päällä olevat värit määrittelevät sen, mitä valitsen asusteiksi. 

Toisinaan se, mitä teen päivällä on olennainen tekijä asun valitsemisessa aamulla. Varsinkin toimistopäivinä valitsen aina kellottuvan hameen. Jos ei ole kellohelmaa tai kellottuvaa helmaa, niin sitten vekitetty tai paperbag- vyötäröinen väljä hame. Pari viikkoa sitten menin kapeassa hameessa toimistolle ja oli ihan kamalaa, kun en saanut jalkoja mihinkään! 

Editoin yleensä aina niin, että molemmat jalat tai ainakin toinen jalka on penkillä. Kapean hameen kanssa ei onnistunut ja tuntui siltä, ettei osaa oikein olla mitenkään päin. En tiedä, onko tämä joku erityisherkkyyteen liittyvä juttu, mutta tämän takia minulla on töissä todella usein samat mukavat vaatteet. Etätöitähän voi tehdä vaikka aamutakki päällä, jos ei tarvitse kuvata mitään, eikä ole palavereja tiedossa. :D Stressaantuneena tällaiset pienet asiat tulevat enemmän iholle kuin normaalisti. 

Viime aikoina pukeutuminen ja asujen miettiminen on tuntunut hyvältä. Uskoisin, että kevättä myöten pukeutuminen myös monipuolistuu ja kaapista löytyy uusia lemppareita käyttöön. Vaatehuollolle pitäisi antaa ainakin joitain tunteja aikaa... Muutama juttu minulla on myös ostoslistalla, sillä tarvitsisin muutaman topin puhki kuluneiden tilalle ja pari- kolme helppoa arkimekkoa, jotka käyvät tarvittaessa myös töihin. 

Näitä olen viime aikoina vastuullisilta suomalaisilta brändeiltä katsonut, mutta varsinkin kapea olkaimisia toppeja ja mekkoja on todella vaikea löytää. Joiltain brändeiltä toivoinkin toppeja tai spagettiolkaimisia mekkoja valikoimiin, mutta sain vastaukseksi, että toppeja ja hihattomia ei löydy valikoimasta malliston ajattomuuden ja monipuolisuuden vuoksi? 

Minusta tämä oli vähän hassua, koska itse käytän hihattomia ja spagettiolkaimisia vaatteita vuoden ympäri. Enkä aio peittää olkapäitäni kesälläkään, vaikka Suomen kesä on lyhyt. T- paidan muotoon asettuva rusketus ei miellytä, enkä koe, että minun tarvitsisi "peitellä" itseäni mitenkään, jos en itse niin halua. Onneksi joitain kesäisiä vaatteita bongasin, mitkä miellyttävät omaa silmää ja väritkin sopivat hyvin omiin väreihini. Vastuullisille kaupoille siis pian Ruotsin reissun jälkeen! 

Lue myös nämä: 

Päivän asu teemajuhliin - teemana "jotain pinkkiä tai vaaleanpunaista!"

Mob wife, rich auntie ja hiljainen luksus

Marimekkoa ja Minna Parikkaa harmaan kelin piristykseksi!

Ihanaa viikonloppua sinulle! 

Minna Parikka lanseeraa uuden kenkäbrändin huhtikuussa 2024!

Huomasitko, että Minna Parikka lanseeraa uuden kenkäbrändin nimeltä Minna Minna? Arvasin, että jotain on tuloillaan ja uudistumassa, sillä varsinaisen lopetuksen jälkeen tuli vielä lisää kenkämalleja myyntiin parin vuoden ajan. Mietin jo silloin, että näinköhän Minna pystyy lopettamaan kenkien luomisen, joka on ollut hänen elämäntyönsä jo vuosikausia? Veikkaan, että jo silloin on ollut kehitteillä - ainakin alitajuisesti - jotain erilaista. Jotain, mitä voi toteuttaa eri tavalla ja samalla kehittää eteenpäin niitä asioita, mitkä aiemman brändin aikaan tuntui vaikealta. Itselleni jäi sellainen fiilis, että tämä ei ollut vielä tässä.

 

Minusta monilla luovan alan yrittäjillä on sellainen kipinä tekemiseen, että siitä ei helposti pääse irti. Luonnonvoima voisi kuvata sitä kipinää paremmin. Tämä on nimittäin ollut itsellenikin vaikeaa viime vuosina, kun siirryin palkkatöihin useita vuosia sitten ja lopetin yrittäjyyden. Näkemyseroja tulee varmasti vastaan, kun yhtäkkiä työtä tekeekin toiselle ja sama toisinpäin. Ei voi olettaa, että kaksi eri taustoista tulevaa ihmistä tekisi luovaa työtä samalla tavalla. 

On vain pakko hyväksyä hiljaa sivusta joitain asioita, mitkä itse tekisin aivan eri tavalla, varsinkaan jos ne aiemmin käytetyt tavat eivät ole ennenkään toimineet. Valitettavasti omasta osaamisesta huolimatta päätökset tulevat viime kädessä ylempää ja se on vain hyväksyttävä, vaikka se ei omiin arvoihin sopisikaan. Anyways, nyt puhutaan Minna Parikan uudesta kenkäbrändistä, ei työhistoriastani!

 

Mitä kaikkea tiedämme tähän mennessä Parikan uudesta kenkäbrändistä? Mallisto julkaistaan 18.4. eli ensi viikon torstaina! Brändiä uudistaessa Minna Parikan Instagram- sivulta katosi kaikki aiempi sisältö ja tilalle tuli useiden kuvien muodostamat kuvat. Ensimmäinen brändin logosta kolmiulotteisen ympäristön kera, toinen setti näyttäisi beigeiltä ja vaaleanruskeilta futuristisilta kengänpohjilta. Kenkien värejä, eikä sävyjä kuitenkaan kuvista näe.

En ole kovin suuri fani näissä nykyisissä brändiuudistuksissa käytettävistä tavoista - ihmiset edelleen aktiivisesti tägäävät ja käyttävät Minna Parikka Shoes- tagia, niin menee brändit sekaisin. Nykyään Instagram- tili löytyy nimellä @minnaminnaofficial. Tarkoitus on nähtävästi kuitenkin uudistua kokonaan, mutta useita kyselyjä ja kritiikkiä viimeisten mallistojen laadusta näkyi jo nyt kommenteissa eli aiemman brändin "painolasti" tulee mukana.

 

Toisaalta tuolloin ei tarvitse alkaa kasvattaa tiliä uudestaan, mutta miten kiinnostuneita värikkäitä Minna Parikan kenkiä rakastavat tulevat olemaan mallistosta, josta julkaistut kuvat ovat futuristisia, vaaleanbeiget ja hiekan sävyiset? Itseäni beiget, greiget ja hiekan sävyt eivät sykähdytä lainkaan. Eli tuleeko asiakaskunta ja kohderyhmä olemaan kuitenkaan sama?

Instagramin kuvien mukaan ei välttämättä, elleivät kengät oikeasti ole värikkäitä. Se nähdään sitten kenkämalliston julkaisun jälkeen. Mietin nähtyjen kuvien perusteella, että ovatkohan kengät sekoitus futuristisuutta ja klassisuutta? Jos taas kengät ovat täysin erilaisia kuin ennen, niin näen vähän riskinä sen, että suuresta seuraajamäärästä huolimatta tavoittavuus laskee olemattomaksi, mikäli kengät eivät nappaa ollenkaan aiempien fanien makuun. En sitten tiedä, onko mahdollista, että Minna Parikalta tulisi tylsiä mitään sanomattomia kenkiä? Tuskinpa.

Kommenteista bongasin myös sen, että tiedossa on uusia jännittäviä designeja ja lisäksi joitakin korvia. Eli pupun- tai kisunkorvia nähdään muutamissa malleissa, ellei kyse ole joistain muista korvista. Minna Minna Official kertoo Instagramin kommenteissa, että uuden kenkäbrändin kengät tulevat olemaan 97-98 prosenttisesti muovittomia. Muovia siis on käytetty uuden malliston kengissä vain sen verran, joka tarvitaan kenkien mahdollisimman pitkän käyttöiän takaamiseksi.

Todella toivon, että Minna Minnan kengät ovat laadukkaampia kuin viimeiset Minna Parikan kenkien erät - niistä nimittäin jouduin osan vaihtamaan ja palauttamaan laatuongelmien (mm. liimatahrat, kynäjäljet, ihmeelliset vekit saumoissa kankaassa ja nahassa) vuoksi. Myös nahka oli huomattavasti ohuempaa eli herkempää käytössä kuin aiemmissa mallistoissa. Moni koki viimeiset erät rahastuksena, sillä hinnat olivat korkeammat kuin koskaan aiemmin, mutta laatu huomattavasti heikompaa aiempiin vuosiin nähden.

 

Minna Minnalta on rohkea veto siirtyä muovittomiin kenkiin, se on hieno juttu! Uskoisin, että kengät ovat ainakin suurimmilta osin nahkaa siitäkin huolimatta, että muovittomuus ja vaihtoehtoiset materiaalit sopisivat erinomaisesti yhteen. Tämä on siis veikkaus, eihän minulla yhtään enempää tietoa ole kuin mitä julkisesti olen nähnyt eri kanavissa.

Aiemmin Minna Parikalta tuli joitain kenkiä, joissa käytettiin kasvipohjaista nahankorviketta, mutta niistä olen muutamiin kommentteihin törmännyt, että käyttöikä on ollut huomattavasti nahkakenkien käyttöikää lyhyempi. Tästä syystä ainakin itse jatkaisin nahkaisten kenkien suunnittelua, ellen olisi löytänyt jotain vastaavaa vaihtoehtoista materiaalia, jossa käyttöikä olisi oikeasti lähellä nahan käyttöikää.

 

Hmm. Omista fiiliksistäni sanoisin, että odotan innolla mitä ensi viikolla paljastuu, mutta ainakaan tällä hetkellä nähdyt kuvat eivät sykähdytä sillä tavalla kuin ihanissa karkkiväreissä loistavat kengät tekevät. Toisin sanoen, en ole ostohousut jalassa, sillä kuvien perusteella näyttää, ettei tämä mallisto ole minua varten. Harmi. 

Julkaistut kuvat tosin voivat olla ihan markkinoinnin kannalta mietityt, koska tyyli ja värimaailma eroaa niin paljon aiemmasta. Herättäähän se tunteita, jos värikkään ja leikkisän brändin tilalle tulisikin jotain haalistuneen väristä ja liian käytännöllistä! Ainakin minä olen järkyttynyt, jos näin käy. Ehkäpä ensi viikolla aiemman brändin fanit, kuten minä, yllätymme iloisesti uudesta Minna Minna- kenkäbrändistä.

 

Mitä mieltä olet, palaako Parikka elämäntavan ja työn takia kenkien suunnittelun pariin? Vai jostain muusta syystä? Osa piti jo aiempien mallistojen uusia eriä pelkkänä rahastuksena, mutta minusta tämä vaikuttaa enemmän "uudelta tulemiselta" hetken tauon jälkeen. Vähän sillä tavalla, että kun ei osaa olla ilmankaan niiden kenkien suunnittelua. 

Toivon, että suunnittelijana hän saa uuden brändin myötä paljon iloa ja menestystä, sekä onnistumisen tunteita koko prosessin ajalta suunnittelusta kuluttajille myyntiin asti. Toivottavasti myös asiakaspalvelu palaa entisen tasolle, kenkien laadusta puhumattakaan.

Lue myös nämä postaukset Minna Parikan kenkiin liittyen:

Minna Parikka lopettaa

Minna Parikan kenkiä saa taas! 

Kenkäkokoelmani helmet, osa 1

Kaikki pinkkiä ja vaaleanpunaista - Päivän asu teemajuhliin!

Pinkki on joskus nuorempana ollut inhokkivärini, mutta jossain vaiheessa nuorena aikuisena pinkkiä ja vaaleanpunaista alkoi ilmestyä vaate- ja kenkähuoneeseen. Ja paljon. Nykyään pinkki on yksi lempiväreistäni. Ystäväni Jenni, Instagramissa @vaniljakeiju, täytti 30 vuotta lauantaina ja hän piti pyöreiden vuosien kunniaksi teemajuhlat! Teemana oli tietenkin jotain pinkkiä tai vaaleanpunaista. Kutsussa oli pukeutumisehdotus teeman mukaan joko enemmän on enemmän- tyyliin tai vaikkapa pienen asusteen tai kynsilakan merkeissä. 

Toppi - NA-KD

Minihame - Link (kirppikseltä)

Kaulakoru - kirppikseltä

Sukkahousut - Snag Tights

Villakangastakki - Ril's

Käsilaukku - Furla

Tennarit - Minna Parikka

. Osa teistä lukijoista saattaa muistaakin Jennin blogin vuosien takaa ja sosiaalisen median kautta mekin tapasimme hänen kanssaan alunperin. Sittemmin olemme pysyneet ystävinä ja myös meidän puolisot ovat bondanneet, samanhenkisiä ihmisiä kun ovat hekin. Minusta on mahtavaa, että miehetkin tutustuivat paremmin ja käyvät nykyään säännöllisesti golfaamassa yhdessä. Ystäviä ei ole koskaan liikaa! 

Puolisoni laittoi teeman mukaisesti ysäriltä tutun siksak- hiuspannan vaaleanpunaisena, sillä hän kasvattaa pitkiä hiuksia tällä hetkellä. Itsehän menin vähän suuremmalla määrällä pinkkiä, sekä vaaleanpunaista. More is more! Hieman harmitti, ettei vaatekaapistani löytynyt mitään pinkkiä paljettijuttua - hametta, toppia tai mekkoa. 

Jotain teemaan sopivaa sentään löytyi! Paita tai hame eivät kumpikaan ole juhlavimmasta päästä, mutta näin jälkikäteen ajatellen nudet sukkahousut olisivat voineet sopia mustia paremmin. Muutamat ihonväriset sukkahousut minulla olisi ollut, mutta niissä on todella lyhyet lahkeet. Eli ovat siis epämukavat päällä. Siksi siis mustat sukkikset, mutta onneksi teema oli aika salliva ja tulkittavissa monella tavalla. Toisaalta hyytävän tuulen takia paksut sukkahousut olivat parempi valinta! 

Suomessa ei ikinä olla sisätiloissa kengät jalassa, ellei kyse ole jostain myymälässä, yrityksen tiloissa tai ravintolassa järjestettävästä juhlasta. Toisinaan meillä myös ilta venähtää viinin merkeissä, niin valitsin matalat kengät. Oli sen verran liukas keli, että tuntui järkevämmältä ottaa matalat. Kengät jäävät käytännössä koko illaksi eteiseen, kun kuljet vain autosta sisälle ja sisältä autoon. 

Nämä tennarit ovat Minna Parikan Luella- tennarit, värinä tietenkin pinkki. Nämä ovat hieman pinkimmät kuin Minna Parikan puputennarit. Vähän tummempi sävy ei näytä yhtä herkästi likaiselta kuin vaaleampi, mutta kieltämättä pitäisi puhdistaa ja plankata nämä kengät nyt kevään tullen. Pysyisi sitten pintakin kauniimpana. 

Kerrankin oli aikaa meikata vähän enemmän, niin meikkasin luomet vaaleanpunaisella ja lisäsin violettia varjostamaan. Minulla on tosin sen verran raskaat luomet, että meikki ei hirveästi erotu kuvissa, joissa silmät ovat kokonaan auki. Lähikuvaa ei tullut otettua niin, että luomet erottuisivat paremmin, mutta josko saat tästä kuvasta käsityksen! Myös huuliin laitoin pinkkiin taittavaa huulipunaa. 

Aina välillä käytän ihan perusrintsikoita näiden yksiolkaimisten toppien kanssa, aivan sama vaikka toiselta puolelta olkain näkyisi. Mietin, että nyt otan olkaimen irti, että toinen olkapää jää oikeasti paljaaksi. Olin kuitenkin valinnut rintsikat, joista ei saanutkaan toista olkainta irti, joten se piti pujottaa kupin ja ympärysnauhan väliin. Jos minulla olisi ollut irtoavat olkaimet, niin ne olisi saanut myös pujotettua kehon ympäri ristikkäin. 

Kaikkein paras vaihtoehtohan olisi ollut Bra tape eli suomalaisittain rintateippi, mutta arvaatko olenko muistanut ostaa sitä lisää? En tietenkään. Olenkohan edes käynyt missään mistä rintateippiä saisi? 

Se olisi paras ja toimivin näiden toppien kanssa, sillä rintsikoiden kanssa ainakin itse tykkään laittaa ympäryksen normaalia kireämmälle, sillä kaipaan tukea enemmän, jos toinen olkain ei ole siinä missä normaalisti. Toisekseen silloin ei tule makkaroitakaan näkyviin, kun ei tarvitse kiristää ympärysnauhaa niin kireälle. 

Yksi hyvä vaihtoehto on myös kehoon liimautuvat kiristettävät perhoskupit, mutta ainakaan nuo itselläni olevat eivät liimaudu niin tukevasti, että niiden voisi luottaa kestävän iltapäivästä yöhön asti. Näitä rintsikkajuttuja joutuu aina vähän pohtimaan, jos käytän yksiolkaimisia tai selästä avoimia paitoja. 

Teippi on ehkä kaikkein toimivin, jos muotoja on vähän enemmän. Olkaimettomia rintsikoitakin olen kokeillut useita, mutta yleensä ne eivät tunnu tukevilta tai sitten ne litistävät niin paljon, että ihan kuin käyttäisi urheilurintsikoita. 

Mutta hei, asu toimi hyvin tästä huolimatta ja itselläkin oli varma olo, ettei mitään pääse vilahtamaan! Juhlat olivat hauskat ja oli ihanaa tutustua uusiin ihmisiin, ihan mielettömiä persoonia Jennillä ystävinä! 

Jos pinkki ja vaaleanpunainen inspiroivat, niin käy ihmeessä lukemassa myös nämä postaukset! 

Nahkaharness ja Minna Parikat päivän asussa

Minna Parikan Pfeiffer pinkkinä

Asu neulehameella ja villapaidalla

Aivan ihanaa alkanutta viikkoa kaikille, toivotaan paljon aurinkoisia päiviä!

Harmaata AF - Marimekkoa ja Minna Parikkaa harmaan kelin piristykseksi!

Näitä kuvia ottaessamme huomio kiinnittyi ympäristön harmauteen - voi miten kaunis Suomen kevät onkaan! Noh, leikki leikkinä. Kuvasimme Viinijärven Komperossa kivisiltojen lähettyvillä, sillä siellä on aina niin kaunista. Tällä kertaa tosin tuntui, että ympäristö syö harmaudellaan värit ihan kaikesta. Oma vaaleutenikaan ei auta asiaa, eikä asukaan näyttänyt yhtä värikkäältä kuin omin silmin. Lisäsin näihin kuviin hieman värikirkkautta, että asusteiden ihanat kirkkaat värit toistuisivat kuten luonnossa! 

Villakangastakki - Ril's

Pellavamekko - Esmara by Lidl

Sukkahousut - Snag Tights

Korkokengät - Minna Parikka

Olkalaukku - Marimekko

Kaulakoru - kirppikseltä

Vaikka ulkona on masentavan harmaata, niin viikonloppu oli raskaudestaan huolimatta ihana. Pidimme viikonloppuna juhlat ja näimme läheisiä! Toisena pääsiäispäivänä kävimme syömässä mieheni porukoilla ja sitten olikin jo paluu arkeen. Viikonloppu meni todella nopeasti, enkä ehtinyt ihan kaikkeen ryhtyä mitä olin suunnitellut. Päivän asuni määräytyi pitkälti fiiliksen mukaan, vaikka mekko pitikin kuivattaa hiustenkuivaajalla ennen pukeutumista. Halusin päälle jotain tummaa ja jotain mukavaa, jossa ei ole liian lämmin mummolassa vieraillessa. 

Kasvot vähän turvonneina mentiin päivä edellisen päivän herkuttelun ja Gua Shan väliin jäämisen vuoksi, mutta jos tekee mieli olutta ja pitsaa pitkän päivän päätteeksi, niin pitäähän niitä toisinaan käydä hakemassa! Tuleva kuukausi on muutenkin raskas, joten ei todellakaan tee pahitteeksi hemmotella itseään välillä. Kukapa meistä eläisi 24/7 ohjekirjan mukaan ja terveellisesti? 

Päiväksi halusin jotkut kengät, jotka olisivat nilkkureita ja saappaita kevyemmät! Kaivoin siis kenkälaatikosta Minna Parikan Raquelit. Näissä ei ole vielä puolipohjia, niin ei ole voinut talvella käyttää, mutta nyt otin ensimmäistä kertaa käyttöön. Pitää vain suutarilla käyttää puolipohjien laitossa, että näitä uskaltaa käyttää myös tällaisilla kosteammilla keleillä. 

Luulen, että näistä ihanuuksista tulee yhdet käytetyimmistä kengistäni, sillä koron malli on hyvin lähellä Pfeiffereiden korkoa. Pitkään pohdin kiiltonahkaisten ja nappanahkaisten Raquel- korkokenkien välillä, mutta nappanahka mukautuu jalkaan huomattavasti paremmin kuin kiiltonahka. Näiden malli on hyvin perinteinen ja tunnistettava Minna Parikan kengiksi. Näitä oli jo ensimmäisten mallistojen joukossa eri korkuisilla koroilla. Jodie on malliltaan muuten samanlainen matalammalla korolla - nekin minulla kävi, mutta laitoin ne sovittamatta takaisin laatuvirheen vuoksi. 

Mietin tähän asuun ensin violettia tai oranssia laukkua, mutta päädyin sittenkin tähän Marimekon Karlaan. Violetti tai oranssi laukku olisi ehkä sopinut paremmin, vaikka ei tämäkään huono vaihtoehto ole. Myös takin väri vaikuttaa siihen, miten värit sopivat toisiinsa - vai sopivatko ollenkaan. 

Olen tykännyt tästä laukusta todella paljon! Yllättävän tilava näin pieneksi laukuksi ja vetoketju tulee kehoa vasten, joka on aika huippu juttu julkisilla paikoilla liikkuessa. Erityisesti reissussa oli super näppärä. Kädet jäävät myös vapaaksi, kun heittää laukun olalle. Ostaisin toisenkin Karla- laukun, jos joku mieluisa uusi väri tulee Marimekon valikoimaan. 

Asusteita ja takkia lukuunottamatta asu on melko tumma, mutta toisaalta musta mekko sopii arkeen ja juhlaan. Tämä mekon malli on ihana ja mekko tuntuu mukavalta päällä, pellavaa kun on. Muutama tämän kaltainen hihaton mekko mahtuisi kaappiin vielä, olisi mukavaa vaihtelua! Mekko on kuitenkin monipuolinen malliltaan ja sitä voi käyttää vyöllä tai ilman. 

Tämän mekon kanssa en aina käytä koruja, mutta jos käytän, niin yleensä kaulasta löytyy joko Mine Güngorin kiitäjä- kaulakoru tai tämä hopeinen Ankh- risti. Ankh- risti symboloi ikuista elämää ja on alkujaan muinaisegyptiläinen symboli. Jos en muista väärin, niin isosiskoni löysi tämän kirppikseltä minulle ja tämä onkin yksi lempikoruistani. Yksinkertainen, hopeinen ja näyttävä.

Simppelistä ulkomuodostaan huolimatta koru kertoo myös kiinnostuksen kohteistani ja toisaalta uskomuksistani, vaikka en uskovainen olekaan. Olen aina ollut kiinnostunut muinaisen Egyptin historiasta. Jollain tasolla uskon niin sanottuun "karmiseen elämään" ja sielun ihmiskehoa pidempään elämään, mutta mutta... Sitä ei voi kyllä uskonnoksi tai täysin uskoksi sanoa, ehkä ennemmin kiinnostuksen kohteeksi ja pohdinnan aiheeksi. Olen itseasiassa alkanut parista uudesta tatuoinnista haaveilla ja toinen niistä on Ankh - niistä ehkä enemmän joskus toiste. 

Onko siellä missä asut yhtä harmaata kuin täällä Pohjois- Karjalassa nyt? Vai onko kevät jo hieman pidemmällä kuin täällä? Halaus ja ihanaa viikkoa siulle! 

Seuraa blogiani Blogit.fi:ssä ja lue myös nämä postaukset: 

Nahkaharness ja Parikat päivän asussa

Stilettokorkokengät Dark Feminine- tyyliin