Nyt meinasi käydä moka! Syksyisiä asukuvia ottaessani jäin miettimään, että mitä oikein ajattelin. Olin ottanut kesällä tämän asun kengistä kuvat myyntiä varten, sillä olen käyttänyt näitä satiinisia pupukenkiä niin vähän. Minna Parikan Elizabeth- kengät eivät ole halvimmasta päästä, joten miksipä pitää vain laatikossaan käytön sijaan? Todella vaalea, hyvin nudenvärinen, rose- sävy ei ehkä ole sitä ominta tyyliäni. Tarvitseeko välttämättä olla? Kengissä on hyvä olla valinnanvaraa, vaikka ei sävy sävyyn pukeutuisikaan tai yhdistäisi kenkien sävyä yhteen laukun kanssa.
Satiiniset kengät ovat aika herkät väristä huolimatta, mutta näin vaaleat ovat huomattavasti alttiimmat lialle. Pinkeissä, vihreissä ja kirkkaanpunaisissa satiinikengissä tahrat eivät erotu niin herkästi. Toisaalta juuri näin vaaleat Elizabethit tuovat kenkägarderobiini jotain erilaista. Mules- kenkämalli on mukava käytössä, joskin erilainen. Monia vaaleita kenkiä ei eteisestämme löydy. Olen silti aika iloinen siitä, etten ehtinyt näitä kenkiä myydä - nämä ovat niin kauniit jaloissa ja herkkyydestään huolimatta upeat!
Mekko - H&M (kirppikseltä)
Hame - Holly & Whyte by Lindex (kirppikseltä)
Sukkahousut - Snag Tights
Kristallikorut - Ecoteekki
Olkalaukku - Furla
Kengät - Minna Parikka
Oli jo aikakin ottaa nämä kengät uudelleen käyttöön. Harmi sinänsä, että käyttökerrat jäävät tältä syksyltä vähäisiksi, jos koko syksy on yhtä kostea kuin mitä nämä muutamat viikot ovat olleet. Onneksi, onneksi en ehtinyt myydä näitä korkokenkiä. Tänä vuonna ruska alkoi näkyä jo hyvissä ajoin ja vaikuttaa siltä, että ruska- aika loppuu aiemmin kuin muina vuosina. Ehdin silti ottaa muutamat syksyisemmät asukuvat väriloistoineen. Kotipihan villiviinit alkoivat punertua jo heinäkuun lopulla ja punertavan oransseja lehtiä on saanut etsimällä etsiä kuvattavaksi. Nautin näistä syksyn väreistä mitä on vielä nähtävillä. Täältä löydät toisen syksyisen asun tällä samalla puuvillaisella mekolla!
Kerroin aiemmin, että mekko on vuoriton eli sen koristerei'ityksestä näkyy läpi. Mekko on myös todella lyhyt, mutta A- linjainen. Kävisi tunikastakin, jos sellaisia käyttäisi. Olen yleensä laittanut mekon alle spagettiolkaimisen topin ja shortsit, mutta tällä kertaa laitoin alle vain rintsikat ja lantiolta, sekä vyötäröltä vartalonmyötäisesti istuvan hameen kellottuvalla helmaröyhelöllä. Hameella sain useita senttejä lisää pituutta, eikä shortseja tarvinnut laittaa ollenkaan alle. Helma on kellottuva, kuten mekon helmaröyhelössäkin, jolloin helmaan tulee kerroksia aika luonnollisesti. Jos mekkosi helma on liian lyhyt, niin kokeilepa laittaa alle joku hame tai mekko hieman pidemmällä helmalla. Miksei vaikka maksimittaistakin? Sekin näyttäisi asussa kiinnostavalta!
Yleensä olen pukenut tämän mekon vyön kanssa, jotta väljään mekkoon saa hieman muotoa. Sinänsä mekko toimii ilman vyötäkin, mutta vyön kanssa toimii ehkä paremmin omaan makuun. Solmittava nauha tai vyötärölle yltävä harness ovat myös nappivalintoja. Näin puettuna minimekko jättää aika paljon tilaa näyttäville sukkiksille ja kengille, mikä ei ole huono juttu. Päivä oli sen verran lämmin, että valitsin asuun verkkosukkikset vähän erilaisemmalla kuviolla. Takin jätin pois. Melkein kokomustissa tuli kuljettua vaihteeksi.
Tämän mekon kaveriksi sopisi myös leveä vyö, joko obi- vyö tai joku korsettivyö. Ehkä nahkaisena? Minimekon lyhyen helman takia olen miettinyt, että pidentäisin sitä hieman jollain kauniilla pitsillä tai pitsillä ja röyhelöllä. Saa nähdä mihin päädyn, mutta teen muutamat ompelu- ja korjaustyöt ensin. Projektien määrä on vakio. Uusia ideoita puskee mieleen kuin sieniä syksyllä, niin voi olla, että kohta minulla on useita uusia ja muokattuja vaatteita.
Yksi asuste meinasi unohtua, mutta niin - otin pitkästä aikaa hiuskoristeen käyttöön. Edellisestä kerrasta onkin aikaa, mutta kyllähän nämä sopivat myös arkikäyttöön. Piste i:in päälle. Hiuskoristeeni on vuodelta kivi ja keppi. Todennäköisesti H&M:ltä, Seppälästä tai Lindexiltä, joissa tuli käytyä usein alle parikymppisenä. Ostin tämän varmaan opiskeluaikoina asuessani Joensuussa ja siitä lähtien tämä on kulkenut mukana muutosta toiseen. Aivan ihana hiuskoriste onkin!
Kaunis asuste, mutta hyvin yksinkertaisesti tehty - yksi kirkas timantti, ohutta joustavaa putkea ja muutama musta höyhen kiinnitettynä tavalliseen pinniin. Se oli sitä aikaa, kun jopa pikamuoti oli kestävää. Vastaava hiuskoriste olisi helppo tehdä itsekin. Arvaatkos, minkä asusteen olen viimeisimpänä valmistanut itse? Tein halloweenia ajatellen ruttotohtorin maskin nahasta, mustan hopeisilla yksityiskohdilla. Löysin hyvän ohjeen, jonka kaavat toimi myös nahan kanssa pienillä muutoksilla. Mietin, että jakaisinko sen teillekin hienojen kuvien kera. Ennen naamiota tein nahan hukkapaloista solmittavan vyön, sekä pari leopardikuvioista hiusdonitsia.
Syyskuu meni älyttömän nopeasti kun harrastukset alkoivat, juhlimme synttäreitä ja hääpäivää, kouluarki alkoi ja muutama muukin juttu on tässä ollut päällimmäisenä mukana arjessa. Lokakuusta toivon hieman tehokkaampaa, mutta myös sellaista, että riittää rutkasti aikaa pysähtymiselle, ystäville ja ompelulle. Toivottavasti lokakuu tuo tullessaan paljon merkityksellisiä hetkiä, luovuutta ja kauniita maisemia ulkoiluun.
Inspiraatiota syyspukeutumiseen löydät myös näistä postauksista:
Millä tavalla sinä stailaisit tämän minimekon? Ihanaa juuri alkanutta viikkoa sinulle!
