Tämän syksyn ja talven muoti on aika erilaista kuin aiemmin - tuntuu, että hempeän tyylit ja värit vaihtuvat huomattavasti särmikkäämpään tyyliin, jossa rohkeat värit, maiharit, niitit ja nahka rokkaavat huomattavasti enemmän. Mikäs sen mukavampaa! Murrettuja sävyjä on myös alkanut näkyä enemmän, mutta pääpaino on selkeästi eri värien kirkkaissa sävyissä. Minua ilahduttaa myös se, että vastuullisuus saa huomattavasti enemmän jalansijaa ja olen myös huomannut, että oma suhtautuminen ostomaniaan ja materialistisuuteen on omiaan kohottamaan kulmia, jos törmään sosiaalisessa mediassa vaikkapa päivittäin tehtyjen uusien pakettien unboxaus- videoiden pariin.
Pitkälle ollaan tultu oman ajattelumaailman kanssa, kymmenen vuotta sitten tuo shoppailuhuuma ja päivittäiset tai viikottaiset unboxing- videot tilatuista jutuista olivat normaaleja, aivan arkipäiväisiä asioita. Nyt vaan herää ajatus, että oikeastiko tarvitsemme viikottain uusia vaatteita tai asusteita? Nope, ei tarvita, ainakaan minä en tarvitse joka viikko jotain uutta vaatekaappiin tai eteiseen täytteeksi.
 |
Kuvat; Kukkamaaria K.
|
Vastuullisuus tuo tullessaan myös luonnonkuitujen ja materiaalien suosion, mutta myös keskustelua eri kuitujen ja materiaalien eettisyydestä tai vastuullisuudesta kokonaisuudessaan prosessia sekä työoloja myöten. Materiaaliin laatuun kiinnitetään myös huomiota ja on ollut mukavaa seurata pohdintaa esimerkiksi siitä, ostaako keinonahkaa vai aitoa nahkaa. Materiaalien alkuperä kiinnostaa ja monet yritykset ovatkin jo avanneet materiaalien taustoja ja sitä, millä tavalla materiaali kerätään tai otetaan käyttöön. Myös Facebookiin on alkanut ilmestyä erilaisia ryhmiä aiheeseen liittyen, joka on todella hyvä keino löytää lisää tietoa aiheesta ja kysyä, jos joku asia tai työtapa askarruttaa.
Toisaalta myös pienyrittäjien kannattaa olla kuulolla ryhmissä - mitä asiakasryhmä kaipaisi eettisesti ja ekologisesti valmistettuna, millaisia asioita tuotteen kanssa pitäisi ottaa huomioon ja niin edelleen? Olen esimerkiksi itse pohtinut teknistä puolta eräästä vaatekappaleesta miten sen saisi toteutettua useamman potentiaalisen asiakkaan mukaan niin, että vaate olisi mahdollisimman kestävä ja toisaalta nopeasti valmistettavissa, ettei hinta kohoa liian korkeaksi.
Tyllihameita, nahkapaikkoja ja vetoketjullisia nahkahameita
Mikä minusta on kiinnostavaa rouheamman ja särmikkäämmän tyylin lisäksi, on hameet! Tyllihameita olen saanut ommella aika paljon nyt syksyn mittaan, kun taas keväällä ja kesällä monet tilasivat nahkahameita mustina tai konjakin värisinä. Tylliä on mennyt kymmeniä ja kymmeniä metrejä, ellei jopa reilusti yli sadan. Itselleni olen myös yrittänyt ehtiä hameita tekemään, mutta ehkä sitten lomalla paremmin. Neulehameita ja halkiollisia kynähameita on tullut katukuvaan myös, enkä ihmettele yhtään - molemmat sopivat syksyyn ja talveen kuin nenä naamaan. Neulehameessa kannattaa panostaa laadukkaaseen materiaaliin, jotta hame olisi mahdollisimman pitkäikäinen ja lämmin päällä myös kovemmilla pakkasilla. Suuria ja muhkeita neuleita kannattaa katsoa myös sillä silmällä, esimerkiksi Aza's Handmadelta löytyy ihania kotimaisia neuleita ja neuletakkeja. Tämän postauksen kautta pääset tutustumaan hieman tarkemmin neuleiden ja villakankaisten takkien hoitoon kotona.
Nahkaa näkee takkien ja hameiden lisäksi myös paikkoina housuissa ja neuleissa. Hauska idea ja helppo keino paikata pienet tai miksei vähän isommatkin reiät vaatteista, jotta käyttöikä pitenee! Esimerkiksi mieheni paitoja olen paikannut pienillä neliönmuotoisilla nahkapaikoilla, jotka olen tikannut reunoista ympäri. Tätä ennen kannattaa toki parsia liestyvä materiaali, vasta sitten paikka päälle. Varsinkin neuleille tämä keino sopii, sillä villaiset neuleet tykkäävät tuulettamisesta ja neuleita ei pestä yhtä usein kuin muita arkivaatteita materiaalin antibakteerisuuden takia. Myös takkeja voi korjata nahkapaloilla ja uudistaa esimerkiksi kuluneet kaulukset erilaisella nahalla. Pienistä nahkakappaleista tehdään myös vaatteita, jolloin hukkapalat nahasta pääsevät hyötykäyttöön. Tästä trendistä en itse pidä muuten kuin ekologisuuden osalta, en välitä tilkkumaisesti kootuista vaatteista varsinkaan silloin, jos kappaleet ovat kovin pieniä.
Kenkä- ja sukkamuoti syksyllä ja talvella 2020
Maiharit ja saappaat. Voitko sanoa, ettet ole bongannut mistään maihareita mustina tai värillisinä? Tai ylipolvensaappaita matalina ja korkeina? Maihareista löytyy nyt väriä, mutta myös korkoa - korolliset maiharit menisivät minullakin ja miksei matalatkin! Ah, miten odotankaan, että pääsen käyttämään näitä ihania Minna Parikan maihareita.
Sukkatuotteet saavat näkyä, oli kyseessä sitten mikä tahansa sukka. Sukkahousut, stay-up sukat, tennissukat, villasukat tai mitkä vaan nyt sattuvat olemaan eniten omaan makuun. Suomessa alkaa viimeinkin näkyä muun muassa kuviollisia ja eläinkuviollisia sukkahousuja, joita tällä hetkellä saa tilattua alennusmyynnistä Italiasta - tilasin itsellenikin yhdet muutamien muiden sukkisten lisäksi. Sen lisäksi tarvitsen muutamat sukkaparit lisää kiertoon, kun on tullut tarvetta sukille enemmän useampien treenien ja kesällä myös moottoripyöräillessä sukkia kului niin, että piti välillä märät tai kosteat sukat ottaa narulta jalkaan. Suomeen monet trendit tulevat jäljessä, kuten eläinkuvioisista sukkahousuista huomaa, mutta ei enää nykyään niin pitkällä viiveellä kuin kymmenen vuotta sitten.
Kaupoissa olen törmännyt muun muassa helmikoristeisiin sukkiin, ihanan pehmeisiin merinovillasukkiin ja värikkäisiin sukkiin niin naisten, lasten kuin miestenkin osastolla. Minäkin haluan, johonkin asuun on pakko yhdistää vaikkapa ohuet villasukat, joiden varsi näkyisi maihareiden tai tennareiden alta!
Lyhyet takit ja toisaalta ulkoiluvaatteiden käytännöllisyys
En tiedä, mistä tämä kumpuaa - äitiydestä, ulkoilusta, metsässä kävelystä vai mökkeilyn muistamisesta pitkän ajan jälkeen, mutta ainakin minulla mieli on alkanut kaivata myös käytännöllisempiä ulkovaatteita. Eikä asiaa auta yhtään se, että minulle tulee pressitiedotteita ihanan värikkäistä vaellusvaatteista ja muista ulkoiluvaatteista, jotka ovat vielä eettisesti valmistettuja ja osassa on kangaskin tehty kierrätysmateriaaleista. Oi, oi, oi. Tähän mennessä minulle on riittänyt kumpparit, vaelluskengät, fleecetakki ja muut käyttämäni vaatteet ovatkin samoja, kuin mitä normaalistikin käytän.
On ihan älyttömän hienoa, että myös ulkovaatetuksen valmistajat ovat alkaneet kiinnittää huomiota ekologisuuteen ja eettisyyteen näissä määrin. Tyyliä unohtamatta, kuten ihanista petroolin, pinkin, keltaisen ja vihreän väreistä huomaa. Avoimuus on näissä asioissa se avain, millä esimerkiksi minut saa kiinnostumaan tietyistä tuotteista, mitä en normaalisti edes katsoisi tarkemmin. Teknisissä vaatteissa erilaisilla kuiduilla on paikkansa, mutta aina voi pyrkiä parempaan ja hyödyntää vaikka kierrätettyä materiaalia täysin uuden sijaan. Täydellinen ei tarvitse olla, kunhan pyrkii parempaan niissä puitteissa missä se on mahdollista ja valvoo, että työolosuhteet ovat hyvät kaikin puolin.
Olen nähnyt todella paljon lyhyitä takkeja ulkomaisten vaikuttajien päällä, siis sellaisia säkkimäisiä kasaritakkeja lyhyillä helmoilla ja suurilla hihoilla. Myös itselläni on tällä hetkellä työn alla eräs lyhyt väljä takki, jonka sain isältä lähes pari vuotta sitten. Ensin meinasin tehdä siitä kynähameen, mutta tulinkin siihen tulokseen, että kyllä se takkina pysyy. Laitan sitten teillekin DIY- videota tai kuvia takista inspiraatioksi! Nyt takeissa saa näkyä hapsuja, ketjuja, niittejä ja paljon muuta - ihan mitä vain keksit.
Joensuulaisten kannattaa käydä tsekkaamassa Kätevän Käden valikoima, siellä on vaikka minkälaisia nauhoja ja askartelutarvikkeita esimerkiksi tällaisia takkiprojekteja varten. Polvijärveltä Jaanan kirppikseltä saa myös vanhoja pitsiliinoja aina, niitä voi käyttää käsitöissä ja esim. kiinnittää takkiin. Itse päällystin valmistamani nahkalaukun läpän oranssilla virkatulla pitsillä, jonka ostin samalta kirppikseltä eurolla. Nyt kangasliikkeissäkin kannattaa käydä, kun syys- ja talvijutut tulivat myyntiin.
Tarvitseeko kaikkea välttämättä omistaa? Vai voitko lainata haluamasi?
Tämä ajatus nousee myös pinnalle koko ajan enenevissä määrin ja toisaalta myös sen takia, että pitää miettiä liiketoiminnan kannalta sen kestävyyttä. Mutta onko pakko omistaa, jos on mahdollista lainata tai vuokrata vaikkapa ihana mekko tai jakkupuku pariksi viikoksi? Lainaamista ja vuokraamista voi ajatella myös siinä tilanteessa, jos ei ole varma siitä, että tietylle vaatekappaleelle tai asusteelle tulisi paljon käyttöä. Toisaalta taas vuokraamon ei kannata ostaa liian trendikästä vaatetta vuokrattavaksi, jos sen käyttöaika ja muodissa olo aika on todella lyhyt.
Tämä aihe on sen verran kiinnostava, että olisi mukavaa lukea aiheesta enemmän ja tutustua vaikkapa lainaamon arkeen ja siihen, millä perusteilla tällaisissa tilanteissa kannattaa tehdä hankinnat. Veikkaisin, että aika klassisilla ja laadukkailla tuotteilla pitää mennä, että ne kestävät tarpeeksi kauan ollakseen tuottoisia. Oletteko te koskaan käyttäneet vaatevuokraamoita tai vuokranneet vaikkapa merkkilaukun muutamaksi viikoksi? Itse voisin kokeilla tätä joskus, mutta toisaalta olen kirjojenkin kanssa sellainen, että mieluummin ostan omaksi ja jos en pidä, niin annan tai myyn eteenpäin. Puolensa kussakin.
Näillä mietteillä tänään, pian paneudutaankin erilaisiin asuihin ja Zero Waste- ideologian mukaiseen kosmetiikkaan. Mukavaa torstaita teille!
P.S. Huomasitko, että käytin vanhoja kuvia? Ensin mietin, että otan tähän postaukseen täysin uudet kuvat, mutta päivän mittaan alkoi tuntua, että nämä sopivat tähän postaukseen paremmin kuin suunnittelemani kuvat. Kuvissa on paljon Suomessa suunniteltua ja valmistettua, mutta myös Portugalissa ja Espanjassa valmistettua. Miksi hienojen kuvien pitäisi olla kertakäyttötavaraa, jos ne sopivat useampaan julkaisuun blogissa tai Instagramissa? Niinpä.
