Täydellinen kesämekko Nakoalta

Ostin aivan täydellisen kesämekon! Ja vieläpä sellaisen, mitä voi käyttää minä vuodenaikana vaan, kunhan mekon asustaa eri tavalla. Olen jo jonkin aikaa seurannut Nakoaa sosiaalisessa mediassa. Oli aivan pakko ottaa heidät seurantaan Instagramissa, sillä heillä on todella kauniita mekkoja ja toppeja valikoimassa. Just sellaisia, mitkä sopii omaan tyyliini. Olen kaivannut muutamaa käyttömekkoa arkeeni, sillä ne pelastavat niinä päivinä, kun haluaa mahdollisimman simppelin ja mukavan asun päälle.

Pellavamekko - Nakoa

Olkalaukku - Marimekko

Korkokengät - Minna Parikka

En voi edes kuvailla, miten ihanan pehmeää Nakoan käyttämä pellava on! Siis todella, todella, pehmeää, mutta silti kankaasta ei näy ollenkaan läpi. Avauduin aiemmin siitä, mikä minua ärsyttää suunnattomasti naisten vaatteissa ja yksi niistä oli läpikuultavat mekot, joiden alle joudut ostamaan erikseen alusmekon. Perhana vie, tässä mekossa on myös järkevän kokoiset sivusaumoihin piilotetut taskut! Eli toinen asia, mikä yleensä mättää naisten vaatteissa. Ai että, ihanaa! Tämä on mukavien pellavamekkojen aatelia.

Mietin pitkään, tilaanko ensin Annika- mekon vai tämän Ariela- mekon, mutta tämä on malliltaan enemmän minua. Annika- mekkokin on ihana, mutta minua mietityttää vähän sen istuvuus ja pituus. Sitä pitäisi melkein päästä sovittamaan ensin tai ainakin lukea kokemuksia mekon istuvuudesta enemmän. Ariela- mekkoja oli monessa upeassa sävyssä, mutta musta oli hyvä valinta ensimmäiseksi Nakoan mekoksi. Pidän myös Mulberrysta ja Pink Peacock- sävyistä.

Mekossa on kauniit perhosolkaimet, jotka joustavat. Tässä mekossa yläosa on napakkaa, mutta pehmeää smokkirypytystä eli koko antaa hyvin paljon anteeksi. Luulen, että itsellenikin olisi mennyt kokoa pienempi, mutta tämäkin on erittäin hyvä ja mukava päällä, kun yläosassa on joustoa sopivasti. Malli on todella imarteleva jokaiselle vartalotyypille. Istuvuus kurvikkaammalle jännitti hieman, sillä minulla ei taida olla yhtäkään smokkirypytyksellistä mekkoa, koska yleensä ne eivät istu hyvin. Tämä istuu todella hyvin, eikä muodosta pussukoita selkään, eikä vatsan puolelle!

Arvioinneista bongasin, että moni on valinnut kokoa pienemmän koon kuin normaalisti ja olen kyllä aika samaa mieltä. Olkaimia ja helmaa on mahdollista lyhennyttää ompelijalla tai lyhentää itse, mikäli ompelu sujuu. Olkaimiakaan ei tarvitse edes purkaa kokonaan, vaan voit purkaa tai pyytää ompelijaa purkamaan noin sentin matkalta ja kiristämään olkaimen sisällä olevaa kuminauhaa kireämmäksi.

Pidän tästä mekosta niiiiiin paljon, että sovitettuani tätä mustaa päätin tilata toisen samanlaisen. Vielä mietin, kumpi noista kahdesta muusta sävystä sopisi itselleni paremmin. Sävyjä on siis enemmänkin kuin kolme, mutta itse tykkään eniten mustasta, Mulberrysta ja Pink Peacock- väristä. Suunnittelin myös, että lyhentäisin toisen mekon helman polven yläpuolelle, niin sitten minulla olisi kaksi erilaista mekkoa. Tässä Ariela- mekossa helma yltää polven alapuolelle saakka, mutta silti helma ei ole liian pitkä minulle, eikä pätkäise jalkoja liian alhaalta. Olen 166cm pitkä.

Nakoan mekot suunnitellaan Suomessa, mutta vaatteet ommellaan Virossa, kuten monen muunkin suomalaisen brändin. Nakoan käyttämä pellava tulee Liettuasta ja he ovat nähneet vaivaa löytääkseen vastuullisesti toimivat tehtaat. Yksi Nakoan tärkeimmistä arvoista on se, että heidän tuotteensa valmistetaan vastuullisesti hyvissä oloissa kaikkia toimijoita kunnioittaen.

Minusta oli ihana lukea myös, että he haluavat toimia vastuullisesti ja välittäen kaikkia sidosryhmiä kohtaan - muun muassa työntekijöitä, vaikuttajia, valmistajia, suunnittelijoita ja jälleenmyyjiä kohtaan. Tämänkin luulisi olevan itsestään selvää, mutta voin sanoa omien kokemusteni perusteella, että ei todellakaan ole! Varsinkaan vaikuttajana tai ompelijana. 

Ensimmäinen tilaukseni ja kokemukseni Nakoasta oli erinomainen. Paketti lähti matkaan samana päivänä kuin tilasin mekon ja saapui nopeasti perille. Mekko oli kauniisti pakattu, eikä pakkaamisessa ollut käytetty ollenkaan muovia. Mekkoa avatessani syliin tippui kiitos- kortti, jossa toivottiin, että "tunnet olosi itsevarmaksi, huolettomaksi ja vahvaksi vaatteissasi ja kehossasi." Minusta tämä kiteyttää hyvin Nakoan arvoja. Jokainen on arvokas sellaisena kuin on ja vaatteet tehdään ihmisille, koosta ja vartalonmallista huolimatta. Suurin osa vaatteistahan kaavoitetaan ja tehdään C- sarjalle eli yli 165cm, mutta alle 175cm pitkille (hoikille) ihmisille. 

Suosittelen tutustumaan tähän brändiin tarkemmin, ihastuin ensi ostoksesta ja sovituksesta. Ehdottomasti. Kymmenen kautta kymmenen mekosta, laadusta, palvelusta ja arvoista! Mekoissa ja muissa tuotteissa on valinnanvaraa, vaikka juuri tämä mekko ei sinua sykähdyttäisi. Monipuolisuus on yksi Nakoan vahvuuksista, sillä valikoimasta löytyy sekä istuvampaa, että väljempää ja peittävämpää vaatetta. 

Jos vastuullinen muoti ja eettisyys kiinnostaa, niin olet todennäköisesti kiinnostunut myös näistä postauksista: 

Päivän asun vastuullisuus ja maiharit hameen kanssa 

Kauneusleikkaukset, täyteaineet ja muut vartalonmuokkaukset

Kotimaista muotia ja asiaa vaatteiden kestävyydestä

Ikimuistoista viikonloppua sinulle! 

Muutosten tuulet

Työt loppuivat. Mietin jonkin aikaa, että puhunko työstä tai työttömäksi jäämisestä ollenkaan täällä blogin puolella. En ole koskaan täällä tai Instagramin puolella (paria bts- kuvaa lukuunottamatta ilman yrityksen mainintaa) tuonut esille mille firmalle teen töitä sosiaalisen median koordinoinnin ja markkinoinnin osalta. Tai siis.. Noh, tein viimeiset kolme vuotta. Luulen kyllä, että työpaikan puolesta olisi ollut ok tuoda esille, mutta päädyin vetämään aika tiukan rajan työn ja oman sosiaalisen median välille useammastakin eri syystä. Nyt työt päättyivät määräaikaisen sopimuksen päättymisen vuoksi ja muutapa en voi kertoa julkisesti.

 

Käytännössä olen siis nyt viisi viikkoa kesälomalla ja samalla pitäisi hakea myös uutta työtä digimarkkinoinnin, sisällöntuotannon ja sosiaalisen median parissa... Ehkä tästä on jollekin vertaistukea? Ehkä tästä joku saa jotain irti, vaikka yleensä en pahemmin työasioista täällä jaa mitään. Ainakin Instagramin puolella tuntui, että monilla muillakin on epävarmuutta töistä ja töiden jatkumisesta tulevaisuudessa. Silti useimmat kertovat vasta uuden työn saatuaan, että vaihtavat työpaikkaa tai jäivät työttömäksi - aivan kuin se olisi häpeä, "tabu", vielä tänäkin päivänä.

Kieltämättä tämä on vaikea paikka myös itselleni, sillä työ määrittää omassa mielessäni aika paljon sitä, miten arvokas olen ihmisenä. Arvotan itseni usein työn kautta, vaikka siitä ajatusmallista pitäisi päästä eroon. Se, mitä työtä kukin tekee, ei nosta tai laske ihmisen arvoa millään tavalla. Melko haitallinen ajatusmalli, kun tarkemmin miettii. Ei tulisi mieleenkään arvottaa esimerkiksi ystäviäni tai kavereitani sen mukaan, onko heillä töitä vai ei. Tai sen mukaan millaista työtä he tekevät. Tämä on sellainen asia, mitä en todellakaan halua opettaa eteenpäin jälkikasvulleni. Hävettää, että usein arvotan työn kaiken muun edelle ja joustan kaikesta muusta. Jopa hyvinvoinnista ja harrastuksista. Välillä tuntuu, että olen vain varjo entisestä. 

 

Työnhaun kanssa hirvittää, että entä jos en saakaan uutta työtä nopeasti? Mitäs, jos joudun olemaan pidempäänkin ilman töitä? Entä, jos en ole tarpeeksi hyvä tai entä, jos en saa töitä Pohjois- Karjalan alueelta? Tällä seudulla useilla yrityksillä markkinoinnin ja sosiaalisen median osaaminen niin vanhanaikaista, että edessä voi olla työnhaku myös muilta paikkakunnilta. Hybrid- malli on tosin erittäin yleinen näissä töissä, että sinänsä ei haittaa, vaikka työpaikka olisi jossain muualla Suomessa. Mahdollinen uusi työyhteisö myös mietityttää, sillä tällä viimeisimmällä työpaikallani oli todella hyvä ilmapiiri! Ei kyräilyä, kiusaamista, sabotointia, eikä asiatonta käytöstä muita kohtaan.

 

Minua ei sinänsä harmita itse työstä luopuminen, sillä työnkuvani muuttui saman yrityksen sisällä vuosi sitten. Uusi työnkuva lyhyt videoiden tuotannossa kotimaan markkinoille ei ollut yhtä mieluinen kuin aiempien kahden vuoden työnkuva kansainvälisessä vaikuttajamarkkinoinnissa, sekä sosiaalisen median koordinoinnissa. Omat vahvuuteni ovat selkeämmin jälkimmäisissä, vaikka lyhyt videoidenkin tekeminen oli ihan jees. Ei kuitenkaan yhtä paljon iloa tuovaa työtä. Työ tuntui viimeisen vuoden aikana suurimmilta osin raskaalta ja toisinaan koin ristiriitaa arvojeni osalta, sekä painetta asettua tietynlaiseen muottiin, joka ei tuntunut omalta. Ehkä tätä voisi kuvata niin, että minulla ei ole enää ollut sydän mukana kaikessa tekemisessä? 

Enemmän minua harmittaa se, että joudun luopumaan noin hyvästä työyhteisöstä, jossa on hyvä olla. Se ei nimittäin ole itsestään selvää yhdessäkään työpaikassa. Aiempien kokemusten takia olen työelämässä "hitaasti lämpenevää" sorttia, enkä päästä ketään liian lähelle liian nopeasti, vaan olen niin sanotusti varpaillani. Tämä on harmi, sillä aikuisena ystävien saaminen on hankalampaa ja työ on suuri osa- alue elämässä. Minulla oli todella ihania ja mielenkiintoisia persoonia työkavereina, moniin olisin voinut tutustua paremminkin.

  

Sattuneesta syystä työ päättyi aiemmin kuin odotin, arvelin nimittäin tekeväni näitä töitä toukokuun lopulle asti. Tämä tuli todella nopealla aikataululla - sain infoa vasta toissa viikolla ja seuraava päivä olikin sitten viimeinen työpäiväni. Sen tarkemmin en voi kuitenkaan asiaa avata ja tietenkin olisin voinut tästä myös kieltäytyä, mutta minusta oli reilua joustaa, koska myös työpaikan puolelta on joustettu ihan aina, kun sitä olen tarvinnut. Jouston pitää toimia molempiin suuntiin, muuten se ei ole reilua. 

"Vähän" piti prosessoida asiaa ja siinä menikin useampi päivä, että tunnekuohut helpottuivat. Siksi tuon asian vasta nyt esille, ettei tule sanottua mitään harkitsematonta ja toisaalta myös siksi, että samassa tilanteessa olevat ihmiset näkevät, että ei muillakaan aina mene putkeen. Ei kaikilla aina ole työpaikkaa valmiina, vaan joskus käy näin, että ei ole vielä uudesta duunista tietoakaan.

  

Sellaista se elämä on. Muutenkin tänä aikana yrityksillä on todella haastavaa, kuten olen aiemminkin täällä puhunut. Se kannattaa muistaa omia hankintojaan tehdessä - jos vaan voit taloustilanteesi puolesta, niin osta kotimaista, kotimaassa tehtyä ja kotimaisista liikkeistä. Toivottavasti edes osa työpaikoista säilyy Suomessa, vaikka ajat ovat surkeat tänä päivänä. On hälyttävää, että maailman "onnellisimmassa" maassa ostovoima on surkeampi vuosi vuodelta. 

Minusta alkaa olla melkoisen huolestuttavaa miten monet yritykset ovat menneet jo tässä vaiheessa konkurssiin ja miten moni on joutunut lopettamaan, koska kulut ovat kasvaneet niin paljon. Leikkaukset alkavat purra. Ehheh. Vauhti vaan kiihtyy koko ajan ostovoiman olemattomuuden vuoksi, eikä pahimmassa tapauksessa jäljelle jää kuin isoimmat toimijat ja he, jotka myyvät välttämättömyyksiä elämiseen. Kurjaa, miten monilla tutuillakin tunnit on vähennetty minimiin, kaikki samassa paikassa olleet on irtisanottu tai heidät on lomautettu kokonaan. Onpa ihanaa olla milleniaali.

 

Millä fiiliksillä eteenpäin? No, toistaiseksi ainakin ajatukset ovat vähän sekaisin, vaikka enää ei yhtä pahalta tunnukaan. Ehkä tälle on syynsä. Ehkä tämä on pakollinen sysäys eteenpäin, etten jää tekemään liian pitkäksi aikaa sellaista työtä, mistä en enää juurikaan nauti. Toisinaan pysähtyminen hetkeksi selkeyttää ajatuksia ja toiveita oman tulevaisuuden osalta. Ei auta jossitella, että entä jos olisin vaihtanut työpaikkaa vuosi- kaksi sitten, kun siihen oli useampi mahdollisuus. Hyvä ilmapiiri, luottamus, rehellisyys ja työn vapaus saivat jäämään.

Näen työkavereita vielä kerran grillauksen merkeissä, sen jälkeen joitain vapaa- ajalla ja muita, jos joskus törmätään jossain. Työn osalta toivon löytäväni nykyaikaisen ja terveen työyhteisön, jossa on hyvä olla ja tehdä töitä. Sellaisen, missä työmäärä on järkevä ja inhimillinen - ei sellainen, missä kaikki mahdollinen viestintään, sisällöntuotantoon, markkinointiin, sosiaaliseen mediaan ja digimarkkinointiin liittyvä on sysätty vain ja ainoastaan yhdelle ihmiselle. 

Kansainvälinen puoli kiinnostaisi hurjan paljon, mutta saa nähdä minne lopulta päädyn ja minne haen. Luotan, että loistan enemmän kv- puolella, sekä sosiaalisen median ja vaikuttajamarkkinoinnin parissa. Uskon, että lyhyt videoidenkin tekeminen onnistuu eri kanaviin, kun tuote / tuotteet / palvelu(t) ovat sellaisia, mistä itselläni on enemmän kokemusta ja mistä olen kiinnostunut enemmän. Sellaisia, joiden takana voi seisoa. Erityisesti muoti, kauneus, vastuullisuus, luonnollisuus ja kestävän kehityksen mukainen toiminta kiinnostaa. Katsotaan ja pidetään peukkuja, että uusi duuni löytyy pian!

Oletko vaihtanut työpaikkaa lähiaikoina? Tai oletko jäänyt työttömäksi tämän hetkisen maailman tilanteen vuoksi?

Aurinkoista viikkoa sinulle!