torstai 26. lokakuuta 2017

Työnarkomaani vai tunnollinen työntekijä?

Postauksen aihe tuli mieleeni hetki sitten kun eräs uusi tuttavuus totesi, että taidan olla aika aktiivinen ja muistutti rentoutumaankin välillä, ettei pala loppuun. Joskus vuosia, vuosia sitten sain saman kaltaisen kommentin, joskin työnarkomaani lisäkkeellä, kun tuntui jotenkin luvattomalta olla vapaalla keskellä viikkoa - ennen vakituista työpaikkaa olin nimittäin ollut valmistumiseni jälkeen määräaikaisena työntekijänä muutamassa eri paikassa, joten lomia tai vapaapäiviä ei usein tullut viikoille.

Yötöissä mittatilausompelija ompelimon elämää ompelija pukuompelija Polvijärvi Joensuu Kuopio
Vetoketjua ompelemassa nahkatakkiin. 


Kaikki vesileimattomat kuvat; Salla Klemettilä / Bella Photo 

Olen itse melko tekevää tyyppiä ja omaan korkean työmoraalin, minusta töissä tulee tehdä niitä töitä eikä räplätä puhelinta tai haaveilla ulos katsoen mitään tekemättä, ellei se ole osa työprosessia esim. luovalla alalla. Työnantaja maksaa sinulle ajastasi, ammattitaidostasi ja mahdollisesti hyvästä tuloksesta saat ekstraa, joten on sanomattakin selvää, että töissä tehdään töitä sen sijaan, että yritetään päästä mahdollisimman helpolla. Tietysti palkan pitää vastata työn vaativuutta ja vaatimaa ammattitaitoa, vaikka vähän väliä törmääkin näihin työpaikkailmoituksiin, jossa vaaditaan yhtä sun toista erikoistaitoa, koulutusta ja joustoa eri asioissa, mutta ei olla valmiita maksamaan vaatimuksia vastaavaa palkkaa hakijalle. Mutta myös työntekijästä tulisi olla hyötyä eikä haittaa yritykselle. Tehokas työntekijä saa hommat ajoissa valmiiksi ja voi näin ollen auttaa muita työkavereitaan, jos heillä on esimerkiksi laajempi projekti menossa tai jostain syystä viivästyksiä työnteossa. Tämä toki vaatii sitä, että ryhmähenki on kohdillaan työpaikalla ja jokainen ymmärtää, että koko porukka tekee työtä samalle firmalle ja on kaikkien etu, että tarvittaessa autetaan ja tehdään yhteistyötä, jotta hommat saadaan valmiiksi ajoissa.

OOTD Auringonlasku Hapsulaukku Ompelimo Rokita nahkalaukku kotimainen nahkalaukku konjakinvärinen
Käytän paljon itsetehtyjä tuotteita arjessani - tässä kuvassa hapsulaukku ja postauksen lopuilla kuva hameesta, joka on usein käytössä. *Kuvan hame saatu blogin kautta. 


mittatilausompelija ompelimon elämää ompelija pukuompelija Polvijärvi Joensuu Kuopio Ompelijatar
Ateljee on pieni ja vaatimaton, mutta tulevaisuudessa toivottavasti pääsemme rakennuttamaan suuremmat tilat lähiseudulle. 


Rokita Tyllihame mittojen mukaan keltainen tyllihame yellow tulleskirt tyllihameen teetättäminen sitruunankeltainen tyllihame
Sitruunankeltainen tyllihame oli asiakkaan ja minun suosikkini - meiltä molemmilta löytyy omat mittojen mukaan valmistetut keltaiset tyllihameet! 


Itse olen tehnyt aika paljon ylitöitä vuosien mittaan, koska niistä pidän ja ainakin kahdella aiemmalla työpaikallani ilmapiiri oli mahtava ylitöiden aikaan, jonka takia mielellään jäi ylitöihin tai heräsi aikaiseen aamuyöllä lähteäkseen ylitöihin. Teen myös joskus superpitkiä päiviä, että voin pitää keskellä viikkoa vapaata ja viettää aikaa vaikkapa lapsen kanssa, kirjoittaa blogia tai lähteä käymään ystävän luona ajan kanssa. Rytmitän töitä niin, että saan kaiken mahdollisimman tehokkaasti valmiiksi ja olen valmis joustamaan omissa aikatauluissani tarpeen vaatiessa. Työ on itselleni todella tärkeä asia arjessa - haluan kehittyä, oppia, tehdä huolellista työtä ja rakastaa työtäni. Minusta asiakas ansaitsee laatua ja lähes jokainen asiakas välittää työnjäljestä, oli kyse sitten ompelutöistä tai marketin asiakaspalvelusta.

Valmis Nahkamekko Yötöissä mittatilausompelija mittatilausnahkamekko mittatilausvaate sovitus Polvijärvi Joensuu Kuopio Ompelimo Rokita
Nahkamekkoa muokattiin hieman istuvammaksi vielä kuvausten jälkeen, materiaalina käytettiin poronappaa ja etuosaan laitettiin hieman ihokasta avoimeen pääntiehen. 


Koen työn ja ammatin olevan tärkeä osa minuuttani, sillä pidän haasteista, ajoittain hektisistä aikatauluista ja ylipäänsä tekemisestä. En mielelläni pidä esimerkiksi kuukauden lomaa yhteen putkeen, sillä minusta se vähän haittaa "työflowta" ja on liian pitkä aika, mutta parin viikon loma on ihan jees. Ymmärrättekö mitä tarkoitan? Osaan kuitenkin ottaa rennosti, mutta tykkään työstäni niin paljon, että joskus saatan käydä vapaapäivinäkin ompelemassa ateljeella, ellen ole ulkomailla tai muualla matkustelemassa. On niin helppoa lähteä "töihin", jos meinaa tylsyys iskeä kun ateljee on niin lähellä. Mutta ihan fiiliksen mukaan menen - jos haluan vapaalla vaikkapa maata rannalla päivän, niin sitten olen siellä, mutta jos haluan tehdä vaikkapa jotain vaatteita lomasta huolimatta, niin sitten teen. Ei se sen ihmeellisempää ole, on mukavaa saada aikaan jotain ja tietysti tehdä itsellekin niitä vaatteita, kun suhtautuu intohimoisesti vaatetusalaan.

mittatilausompelija ompelimon elämää ompelija pukuompelija Polvijärvi Joensuu Kuopio hääpukukuvaukset hääpuku mittatilauspuku häät hääpuku toiveiden mukaan Ompelimo Rokita
Kauneinta pitsiä mitä olen eläessäni nähnyt! Tätä tuli alla olevaan hääpukuun, bird- cage huntuun ja kirjekuorilaukkukin tuunattiin tällä samalla pitsillä. 


mittatilausompelija ompelimon elämää ompelija pukuompelija Polvijärvi Joensuu Kuopio hääpukukuvaukset hääpuku mittatilauspuku häät hääpuku toiveiden mukaan Ompelimo Rokita
Suosikki hääpukuni valmistamistani hääpuvuista tänä vuonna. 


Moni on kuvannut minua työnarkomaaniksi, vaikka kuvaisin itseäni ennemminkin tunnolliseksi, mutta jos tekemästään työstä pitää todella paljon, niin ei se työ tunnu aina työltä. Työnarkomaani on sanana aika negatiivinen ja työnarkomaanius vaikuttaa pitkällä tähtäimellä terveyteen, jaksamiseen ja muuhun elämään, mitä minusta ei mielestäni omassa elämässäni ole tapahtunut. Kyse on itseni kohdalla enemmänkin työn imusta, sillä saan työstä onnistumisen, ilon ja inspiraation tunteita, eikä työ vaikuta negatiivisesti terveyteeni. Joskus kiireisimpinä kausina työ vähentää vapaa- aikaani, mutta se on oma valintani ja minusta töitä kannattaa tehdä silloin kun rauta on kuumaa. Mutta pitää myös osata kieltäytyä, jos aikataulu on täysi ja joku haluaisi esimerkiksi hääpuvun mittatilauksena tai muun suuremman työn todella pienellä varoitusajalla. Työn imu ja työnarkomaanius on kaksi ihan eri asiaa, mutta usein nämä sekoitetaan keskenään.

OOTD Outfit Leatherskirt Nahkahame Hapsut Tyyliblogi hapsuhame tilaustyö nahkahame suomesta
Tämä nahkahame on omia lemppareitani, on niin mukava ja helppo päällä! 


Lähtökohta on se, että miksi työ on tärkeä ja miksi teet pitkiä päiviä? Sen takia, että tykkäät työstäsi, saat onnistumisen tunteita ja nautit siitä vai siksi, että tunnet syyllisyyttä, riittämättömyyden ja epävarmuuden tunteita työpaikalla? Vai sen takia, että haluat hallita jotain elämässäsi tai purkaa negatiivisia fiiliksiä keskittymällä johonkin muuhun? Vai jopa siksi, että on pakko tehdä mahdollisimman paljon töitä taloudellisen tilanteen takia tai siksi, että haluat tienata mahdollisimman paljon? Omalla kohdallani ensimmäinen pitää paikkaansa, mutta myös viimeisin kohta on ollut joskus itselleni tärkeä, mutta mahdollisimman suurta palkkaa tärkeämmäksi on muodostunut työn mielekkyys, onnistumisen tunteet, saavutukset ja tekemisestään nauttiminen.

Yrittäjyyteni aikana työltä on tuntunut eniten laskutus, kirjanpitohommat ja korjausompelu, jos sitä tulee kerralla paljon. Muuten minulla on yleensä sellainen tekemisen flow, sillä tykkään siitä mitä teen ja on mahtavaa tavata erilaisia ihmisiä, sekä haastaa itseään suunnittelemalla asiakkaiden toiveiden mukaisia vaatteita ja valmistamalla erikoisempiakin vaatteita, kuten esimerkiksi tämä Katzariina- blogin Katalle valmistamani playsuit ja Elämänhumalassa- blogin Marialle valmistamani nahkaharness ja villakangastakki nahkaisilla yksityiskohdilla. Jos työ on tärkeää itselleen ja pitää työstään, niin silloin pitkät päivät ei haittaa mitään, vaan ne ovat antoisia ja yleensä läpi päivän kulkee hymy huulilla.

mittatilausompelija ompelimon elämää ompelija pukuompelija Polvijärvi Joensuu Kuopio hääpukukuvaukset hääpuku mittatilauspuku häät hääpuku toiveiden mukaan Ompelimo Rokita
Kuvauksiin valmistautumassa aurinkoisena päivänä. 


Moni ihmettelee omaa työrytmiäni yrittäjänä, sillä teen suurimman osan työtunneista siihen vuorokauden aikaan kun olen virkeimmilläni, eli illalla tai yöllä. Tähän yksi syy on myös se, että suurin osa asiakkaistani on työssäkäyviä ja ehtivät tapaamaan vasta iltapäivällä tai illalla, joten työrytmi on kuin luonnostaan siirtynyt iltapainotteiseksi. Kun on vapaus ommella ja suunnitella silloin kuin vain haluaa, huomioiden toki asiakkaiden varaamat ajat, niin minusta on kannattavampaa tehdä työt silloin kun on virkeimmillään, koska työteho on ihan erilainen kun virtaa riittää. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että olen aina töissä - jäähän päivään todella paljon tunteja, vaikka tekisi iltapainotteisesti töitä! Joustavuus on nykyaikaa ja tehokkaimmat tunnit kannattaa käyttää hyödyksi, jos se vaan on omassa työssä mahdollista. Tämä rytmi sitä paitsi mahdollistaa sen, että saan viettää enemmän aikaa lapsemme kanssa.

Samaistuiko kukaan lukijoista tähän tekstiin? Löytyykö sieltä muita työtään rakastavia tunnollisia työntekijöitä?

16 kommenttia:

  1. Tosi mielenkiintoinen ja monipuolinen teksti, hienoa pohdintaa jälleen! :) Samaistuin tosi moneen juttuun tässä. Esimerkiksi nuo mainitsemasi "työn imu ja flow" ovat asioita joita saan ilokseni nykyisessä työssä kokea lähes päivittäin. Ennen alan vaihtoa läpikäymäni työuupumus opetti kantapään kautta sen, ettei mikään raha- tai tavaramäärä, asema tai saavutus lohduta silloin kun työ on enää pelkkä stressin aiheuttaja eikä motivoi millään tavalla. Pahimmassa aallonpohjassa muistan lukeneeni jostain ajatuksen: "hanki itsellesi työ josta et kaipaa lomaa". Se oli kaukainen ajatus silloin, mutta tänä päivänä täyttä totta :)

    Kiitos Milla tästä postauksesta. Tuli jotenkin sopivaan saumaan. Taas muistaa olla kiitollinen siitä, mitä on saavuttanut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon, Salla! <3 Mie vähän mietinkin kirjoittaessa, et sie varmaan samaistut tähän. Miulla on kans työuupumusta taustalla, mutta irtisanouduin ko. paikasta ja siirryin kokonaan yrittäjäksi, kun asiakaskuntaa oli tarpeeksi. :) Siepä sen sanoit, jos töihin mennessä tai töistä lähtiessä itkettää lähes jokaisena päivänä niin on aika siirtyä eteenpäin jo ihan oman terveytensä takia. Sama juttu täällä, lomaa piti pitää elokuussa, mut en malttanutkaan - pidän tässä talvella jossain välissä ennen vanhojen tanssipukujen ompelua. :)

      Ihana kuulla, kiitos paljon! <3 Mie oon hurjan iloinen siun puolesta ja siun saavutuksista, olet selkeästi oikealla alalla! :)

      Poista
  2. Ihana teksti! Mä tulin koneelle vaan vastailemaan oman blogini kommentteihin, mutta näin tämän lukulistalla ja mun oli pakko heti tulla vilkaisemaan, olinkin kohta lukenut koko postauksen ja teksti oli vienyt mut täysin mukanaan!:D

    Mä itse nautin töistä, mutta nautin enemmän siitä vapaa-ajasta. Haluan tehdä töissä työni kuitenkin tunnollisesti, otan lähes aina kaikki vuorot mitä annetaan ellei oikeasti ole tärkeä juttu jo sovittu - usein jopa perun menot jos ei ole paha paikka koska työt, minua tarvitaan joten minähän menen! Mutta siitä huolimatta en halua ns. "elää työlleni" vaan elää siinä vapaa-ajassa. Älysitköhän mitä meinaan?:'D

    Veikkaan että jos olisin muoti-alalla, olisin kuin sä. En työnarkomaani, vaan se varmaan imaisisi minut mukanaan kuten kuvailit, eli olisin tunnollinen ja jollain tasolla innolla omistautunut. Kuten sanot niin jotkut työt eivät aina tunnu työltä ja tuo olisi varmaan just itsenikin kohdalla sellainen ettei se siltä aina tuntuisi. Tähän asti kuitenkin nautin muotijutuista ihan vaan "harrastuksena" (voiko noin sanoo?) eli siis pukeudun, tälläydyn, panostan vaatteisiin ja ulkonäköön. Ja se riittää tällä hetkellä:)

    Oot ihana Milla, ihan huippu tekstiä! ♥ Ja hei tuo playsuit, se vaan on mun lemppari vaatekappale. Kuten sun viisi tekemääsi takkia joita mä rakastan ylikaiken:D Oon tän jo sanonutkin varmaan sulle mutta arvostan työtäsi ihan tosi kovasti, yrittäjyys! En voi kun nostaa hattua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, ihana Kata, kiitos! <3 :) Huippua kuulla, et oot noin uppoutunut tekstiin - tää oli pitkästä aikaa sellainen teksti, mistä itestä tuntui et on todella hyvä näistä asiapainotteisemmista teksteistä. :) Näitä vähän eri tavalla itse katsoo kuin asupostauksia ja usein tuntuu, et olisi pitänyt vielä jotain lisätä.

      Ihana asenne siulla töihin ja mukavaa, et nautit myös vapaa- ajasta paljon. :) Ymmärrän kyllä mitä meinaat ja tämän käsityksen oon muutenkin siusta saanut, kun ollaan tutustuttu! Mie luulen myös, et jos olisit vaatetusalalla niin asia olisi toinen ja työn imu olisi todellisuutta siinä vaiheessa. Mahtavaa, et on olemassa näitä töitä, mitkä eivät tunnu omalla kohdalla työltä kun tästä nauttii niin paljon. :) Hienoa, että pääset toteuttamaan muotipuolta omassa pukeutumisessa ja tietysti myös miun kanssa vaatteiden suunnittelun merkeissä!

      Kiitos samoin, ihana kommentti ja mahtavaa kun jaoit omia mietteitä! <3 Tuo playsuit on kyllä upea ja niin erilainen vaate, ihana oli tehdä ja nähdä vaate siun päällä. Mie rakastan takkeja kans, meinasin just itelle tehdä sen nahkatakin lisäksi vielä villakangastakin, kun sopivaa villakangasta löytyy varastosta. :D Ihana kuulla, et rakastat miun tekemiä takkeja, niitä on ollut ihanaa valmistaa! Kiitos ihan hirveästi tästä kommentista, ihana kuulla et arvostat miun tekemää työtä. <3 <3

      Poista
  3. En mä tiedä miten tuo on outoa että kun on mahdollisuus niin tottakai varmaan monikin tekisi mielellään työnsä siihen vuorokauden aikaa mikä sopisi itselle parhaiten ja jotenkin en ymmärrä mitä ihmeellistä tuossa sun työrytmissä on (tosin ihmisillä on vanhanaikaisia mielipiteitä monissa asioissa paljon). Työnarkomaani on vasta sitten kun eiosaa rentoutua ollenkaan työn ulkopuolella ja itsekkin helposti saan semmoisen vaihteen päälle töiden kanssa että tulee tehtyä enemmän mutta se on enemmänkin vain halua tehdä työ hyvin eikä niinkään että olisi työnarkomaani

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, todella monilla on vanhanaikaisia käsityksiä ja mielipiteitä eri aiheista, varsinkin jos mietitään tekniikan hyödyntämistä omalla alalla. Ja monet olettaa, että teen töitä kahdeksasta neljään tyylillä, mut mieluummin teen iltapäivä- iltapainotteisesti kun se on mahdollista. Muutenkin ihmisten luontaista rytmiä kannattaisi hyödyntää enemmän työelämässä. :)

      Jep, sepä se - työnarkomaanilla usein ihmissuhteet, oma terveys, jaksaminen ja muu järkkyy jatkuvan työn tekemisen ohessa, kun taas työn imussa työ antaa paljon, vahvistaa työminää ja näin edespäin. :)

      Poista
  4. Olipa ihana lukea sinun ajatuksia työnteosta ja ihan vain kuulla, miten ja milloin sinä teet töitä :) Sulla on kyllä ihana ammatti, enkä osaisi kuvitella sua tekemässä mitään muuta <3 On tärkeää, että työstä nauttii. Silloin työ ei aina edes tunnu työltä, sitä tekee mielellään. Ja totta se on, että työn imu on ihan eri asia kuin työnarkomaanius, eikä ahkera työnteko aina tarkoita työnarkomaniaa. Ihania kuvia valmistamistasi tuotteista sekä ihan työn touhusta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla, kiitos Jenni! <3 Sama itsellä, en oikein osaa kuvitella itseäni tekemässä muuta työtä. :) Opinnotkin suunnataan omaa alaa tukeviksi, tästä meillä olikin puhetta viimeksi kahvitellessa. :) <3 Työstä nauttiminen on tärkeää ja jos työ ei tunnu työltä, niin sitä todellakin tekee mielellään. Miulle ainakin työ antaa todella paljon ja ilmeisesti siun työ antaa siulle yhtä paljon, mitä olen ymmärtänyt. ^^ Kiitos paljon, näitä on ollut ihana tehdä! Ja oli huippua, kun Salla tuli yökylään ja kuvailtiin vähän tekemistäkin ateljeella. Josko tulevaisuudessa olisi mahdollisuus suurempiin tiloihin, mutta ensin laajennetaan näitä vanhoja hieman. :)

      Poista
  5. Todella hyvä postaus!:) ihanaa että olet löytänyt työn joka selkeästi tuo sinulle niin paljon iloa, kokemusta ja samalla kehittää :) <3 siihen täytyisi jokaisen koittaa pyrkiä, liian paljon näkee ihmisiä, joita ei selkeästi työnteko kiinnosta, työt hoidetaan vähän sinne päin, työn jälki on huolimatonta ja selkeästi paistaa välinpitämättömyys, pahimmassa tapauksessa tästä ihan oikeasti kärsii asiakkaat, muu työyhteisö kun joutuu paahtamaan enempi ja toisen negatiivisuus kylvää lisää negatiivisuutta ympärilleen!:(

    Itse olen kokennut ääripäät. Olen ollut vakituisessa työsuhteessa josta pidin todella paljon, mutta esimies ei arvostanut työntekijöitään laisinkaan, palkat olivat jatkuvasti 1/2kk-2kk myöhässä ja silloinkin ne maksettiin pienissä osissa, oli todella haastavaa pysyä perässä paljon oli vielä saatavia jäljellä :( olin tuolloin joulun aikaan tekemässä ylitöitä, tunteja taisi tulla parina päivänä likemmäs 14 tuntia, työtoveri lähti töistä aina kun työaika vain suinkin loppui! Esimieheni sanoi silloin korvaavansa panostukseni.. No joululahjaksi heiltä sain samaisen suklaarasian mitä tämä työtoverini sai joka ei jäänyt ylitöihin. Työolot alkoivat haittaamaan myös arkea kotona ja lopulta tein sen päätöksen että irtisanouduin töistä. Palkkoja sain periä liiton kautta vielä 1/2 vuotta lähtöni jälkeen!
    Toinen äripää puolestaan oli kun sain likemmäs 2 vuotta työskennellä eräässä paikassa, työtahti oli melkoisen hektinen ja vaativa, mutta siinä tosiaan halusin antaa kaikkeni sille työlle, koska esimieheni olivat maailman ihanimpia ihmisiä! Heidän vuokseen tulin tuuraamaan vapaapäiviltä ja tein paljon ylimääräistäkin mitä ei vaadittukkaan! He arvostivat työntekijöitään ja se näkyi todella! Ovat tänä päivänäkin edelleen hyviä ystäviä kanssani ja käyn heidän luonaan sillointällöin kahvilla!:) harmi vain että firma joka osti heiltä työn, päätti vaihtaa kilpailevaan yritykseen!:(
    Haaveessa olisikin löytää työ joka oikeasti motivoi, antaa itselle paljon ja jonka vuoksi itse menee hymyssä suin tekemään sen työn!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! :) Sanoppa muuta, kaikilla ei ihan samaa tilannetta ole, mutta on kyllä mahtavaa et saapi kehittyä ja nauttii silti työstään. <3 Sepä se... Kaikenlaista sitä on tullut nähtyä eri työpaikoissa. Ja tuo negatiivisuus on ihan älytöntä - jos ei pidä työstään yhtään, niin kannattaisi pistää työpaikka vaihtoon ja lähteä vaikka kouluttautumaan sille alalle, mistä pitää. Tai hakea muita töitä samaan aikaan, kun on töissä paikassa missä ei viihdy, ei se sinne jäämällä ainakaan parane jos oma asennekin on negatiivinen ja kaikkeen kyllästynyt.

      Tuo on kyllä todella inhottavaa, että palkka on jatkuvasti myöhässä eikä ole tietoa, tuleeko ollenkaan! Vähän sama kun yrittäjänä se, että jotkut asiakkaat vitkuttelevat maksujen kanssa kuukausitolkulla ja muutamilla harvoilla on pokkaa jättää kokonaan maksamatta- tämän takia nykyään en annakaan laskulla kuin pelkästään niille, jotka ovat laskunsa maksaneet aina ajoissa. Eikä tuote lähde asiakkaalle enää kertaakaan, ennen kuin tuote on kokonaan maksettu. :) Pakko olla jämpti, jos homma ei kerran toimi! ^^

      Miulla on kans ollut tuollainen työkaveri, heti lähti kotiin kun omat hommat on tehty vaikka työaika ei olisi edes loppunut, mut sitten vaadittiin muita auttamaan omissa töissä, vaikka sama ei toiminut toiseen suuntaan koskaan. Kai tämä on sitä minä, minä, minä- ajatustapaa, mutta miusta tämä todella huono piirre työelämässä ja huonontaa ilmapiiriä paljon. Kokemusta löytyy huonosta työilmapiiristä, todella onnellinen olen, että ei tarvitse enää kuunnella muutamien ihmisten taholta muiden työkavereiden vähättelyä ja haukkumista ulkonäöstä painoon ja siitä älyyn, huutamista, törkeitä rasistisia kommentteja tai puheita siitä, miten on tehnyt muille ihmisille kiusaa. Huhhuh, tämän tyyppisissä ja tuollaisissa siun ensimmäisen kaltaisissa paikoissa on todella raskasta olla töissä, mutta onneksi meillä molemmilla on kokemusta myös niistä hyvistä paikoista. :) Jotkut työpaikat ovat aivan ihania ja jotkut aivan kamalia.

      Jälkimmäinen työpaikka kuullostaa aivan ihanalta, mahtava juttu, että käyt edelleen heidän luonaan kahvilla ja olet nauttinut työstäsi sekä antanut kaikkesi siihen. Ihanteellinen, antoisa ja mahtava tilanne! <3 :) Tosiaan olet molemmat ääripäät kokenut, vähän voisin samaa sanoa itsekin! :) Tsemppiä sellaisen työn löytämiseen, toivottavasti löydät mahdollisimman samankaltaisen kuin tuo toisena oleva ääripää kommentissasi! <3

      Poista
  6. Kiinnostavaa ja tärkeää pohdintaa! :) Tällaisia on mukava lukea.
    Itsekin olen aina ollut tunnollinen työntekijä, työmoraalini on korkea, enkä voi ymmärtää enkä kovin hyvin myöskään sietää laiskoja ihmisiä varsinkaan työympäristössä. Olen itse aika vaihtelunhaluinen ihminen, ja olenkin vaihtanut työpaikkaa melko usein joko taloudellisista syistä tai työilmapiirin ollessa hyvin ikävä. Arvostan omaa työpanostani, ja mikäli koen että työpaikka ei ole sen arvoinen, vien osaamiseni muualle :D Tällä hetkellä sivuduuni tuntuu mukavalta ja palkkakin on työtehtävien mukainen. Mitään unelmatyöpaikkaa ei ole toistaiseksi tullut vastaan, mutta toivon että opiskelujen jälkeen mahdollisimman pian tulee.
    Opiskelen tällä hetkellä kolmanteen ammattiini ja teen ompelutöitä silloin tällöin siinä sivussa ^^ Tunnistan tuon puuhastelemisen tarpeen itsessänikin vahvasti, eikä se ole koskaan ollut minulle ongelma, vaikka jotakin säännöllisiä palautumis -ja rentoutumisharjoituksia välillä olisikin hyvä lisätä ohjelmaan :D

    Teetkö muuten itse kirjanpitosi? Itselleni se on kohtuullisen hankalaa, mutta ei ole varaa näillä pienillä sivutuloilla palkata kirjanpitäjääkään. Ehkä tämä tradenomin tutkinto auttaa jonkin verran varsinkin, kun meinaan suuntautua talouden ja rahoituksen puolelle :p

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon, ihana kuulla! :) Tätä postausta oli mukava kirjoittaa ja aikalailla yhdellä istumalla tämän kirjoitinkin. :)

      Joo, ymmärrän kyllä hyvin, meillä on samankaltaisia piirteitä! :) Mie oon ollut määräaikaisena todella ihanissa paikoissa, mutta yhdestä paikasta irtisanouduin muista syistä, onneksi, sillä siinä paikassa oli huonoin ilmapiiri mihin olen koskaan törmännyt työelämässä. Hyvin muotoiltu tuo, että jos työpaikka ei ole työpanoksesi arvoinen, niin viet osaamisesi muualle! Näinhän se menee, miksipä sitä tekemään tunnollisesti töitä paikkaan, joka ei arvosta työpanostasi tarpeeksi? :) Ilahduttaa kuulla, et palkka on siulla työtehtävien mukainen, tuntuu olevan harvinaista herkkua kun vaatimukset kasvavat koko ajan ja palkka junnaa perässä. :)

      Mukavaa, et ompeluhommia teet edelleen sivussa! Ei pääse taito ruostumaan. Puuhastelun tarve on kyllä vakio, helposti sitä puuhaa aina keksii mikäli tulee tylsää tai fiilis et nyt pitäis tehdä jotain. :)

      En tee, minulla on ollut ihan alusta asti ulkopuolinen kirjanpitäjä, mutta toki aineistot ym. laitan hänelle aina sähköisesti. Eli miulla oli ulkopuolinen kirjanpitäjä myös silloin, kun olin palkkatöissä ja tein yritykselleni töitä sivutoimisena. Silloin toki toiminta oli pienempää ja kirjanpito siksi paljon edullisempaa kuin nykyään. :) Miusta se työaika mitä kirjanpidon tekemiseen menisi on liian suuri, kun on ammattilaisia, jotka tekee homman paljon nopeammin ja 100% varmasti oikein. Eli hinta- laatusuhde on hyvä ja aikaa säästyy ihan sikana jos vertaa siihen itse tekisi kaiken ja hakisi tietoa vaikkapa blogihommien verotuksesta. :) Aikahan on rahaa. :) Huippu juttu on myös se, että aina saa kysyä, jos tulee joku kysymys verotuksiin ja vähennyksiin liittyen mieleen. Varmasti tutkinto auttaa, miekin aloitin just etänä ammattikorkeassa liiketalouden opinnot ja niistä on varmasti hyötyä tälläkin alalla. Aion kyl silti pitää kirjanpitäjän, vaikka osaisin tehdä itsekin. :)

      Poista
  7. Heipparallaa :3

    Tämä kirjoitus niin hymyilyttää. Sinä olet kyllä onnekas, kun sinulla työ, harrastus ja vapaa-aika nivoutuvat noin hyvin yhteen. Kun elämänasenne asenne on noin vakaa ja sinulla on läheiset sekä ystävät turvaverkkona niin mikään ei voi pysäyttää sinua saavuttamasta elämäntavoitteitasi. Tällainen postaus on kyllä mainio tapa reflektoida omaa maailmankuvaansa lukijoiden kanssa. Täytyy sanoa ettei ajatuksesi saaneet minua enää huolestumaan. Olet kyllä ihana puurtaja :3

    Allekirjoitan kyllä mielipiteesi työmoraalista. Työt on tehtävä vakavalla ansiokkaasti, mutta vastapainona työsuorituksista tulee saada kiitosta tavalla tai toisella. Muiden kommentteja luettuani täytyy todeta, että saan kokea itseni onnekkaaksi työskennellessäni terveessä työyhteisössä. Olihan noita huonojakin työpaikkoja nuorena, mutta kun työsoppari oli lyhyt ja määräaikainen niin aina tiesi pääsevänsä eroon ikävästä työsuhteesta muutaman kuukauden kuluttua. Ihmiselle on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että saa työskennellä yhtiesössä, jossa viihtyy. Ehkä toisena tulee sitten se, että myös työstä nauttii. Palkkasta en nyt käy sen enempää puhumaan, kun olen jo saavuttanut hyväpalkkaisen työn, mutta tämän aseman eteen olen kyllä kerennyt huhkia töitä ;)

    Tuo 23. päivän asu oli taas ihana. En ole järin suuri eläinkuosien ystävä, mutta tuollaisena ei realistisena metallisena leopardikuvio kyllä toimii. Ja taas nuo ihanat saappaat <3 ne kyllä tuntuu sopivan asuun kuin asuun. Fanitan myös edelleen niitä myöhemmän postauksen Fuzzin nilkkureita edelleen. Itse olen alkanut käyttämään taas niitä Sam Edelmanin Knox nilkkureita :) 28. päivän asu oli kyllä jotenkin hämmentävän hieno. Siinä oli jotain koulupukumaista, mutta yhtäaikaa jotain todella rentoa katumuotia, puhumattakaan naisellisuudesta ja leikkisyydestä. Sinun punaiset hiukset, oranssi laukku ja bentseenin värinen yläosa, neuraalin mustan kanssa sointuvat hyvin kokonaisuudeksi. Calvin Kleinitkin päässeet taas käyttöön <3

    Hienoa kuulla miten olet saanut opiskeltua käytännön kautta yhdistämällä opinnot yritystoimintaasi. Paras mahdollinen tapa oppia, kun teorian saa suoraan soveltaa käytäntöön. Kuinka kauan opintosi tulee kestämään? Saat varmaan AHOToitua jonkin verran, kun sinulla on kokemusta yrittäjyydestä.

    Täällä etelässä puuskutetaan työ parissa ja kerätään kassaa seuraavia kenkähankintoja varten.

    Kynttilöiden valaisemaan marraskuuta sinulle!

    -Vella

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Vella! :)

      Mukava kuulla, tätä oli antoisaa kirjoittaa ja tuli sellainen "tää on kyllä hyvä"- fiilis oikolukiessa postausta. :) Kiitos paljon palautteesta ja mietteistä, työ on tärkeä osa elämää itselleni ja antaa minulle paljon. <3

      Ehdottomasti, työstä pitää saada myös itselleen jotain, oli sitten hyvä fiilis, onnistumisen tunteet ja työnmukainen palkkaus, joka motivoi puurtamaan ja jatkamaan töitä. Nämä asiat tuovat myös sitoutumista yritykseen, jossa viihtyy ja jonka eteen haluaa tehdä kaikkensa. :) Työssä viihtyminen on todella tärkeä asia, sitä ei pidä vähätellä ollenkaan, sillä siellä vietetään kuitenkin paljon aikaa. Ihana kuulla, että olet saavuttanut hyväpalkkaisen työn, vaikutat muutenkin todella tyytyväiseltä työpaikkaasi! :) Hienoa, että töiden huhkiminen on tuonut tuloksia ja niinhän sen pitäisi tuodakin, jos työntekijällä on tavoitteita ja työntekijä näkee paljon vaivaa firman eteen sekä tekee työnsä ansiokkaasti.

      Kiitos paljon, tuo 23. asu on ollut jo toisenkin kerran käytössä, tykkäsin jotenkin niin paljon ja tuota hametta pitää ehdottomasti käyttää enemmänkin. Nuo saappaat ovat kyllä mahtavat, malli sopii ihan kaiken kanssa yhteen. <3 Ne siun nilkkurit ovat kyllä myös kauniit! Kiitos palautteesta, siitä asusta pidin itsekin paljon ja kuvista myös, vaikka ehdittiin ne ottaa juuri ennen pimeän tuloa niin vähän hämärämpiä kuvia ovat. Joo, Kleinit otettiin taas käyttöön, on ollut niin liukasta ja viileää, mut nyt lumien sulettua menisi kyllä avoimemmatkin kengät. :)

      Joo, tämä on todella hyvä juttu ja nytkin pystyn muutamien kurssien töitä tekemään töissä ja yritystäni varten. :) Sanoppa muuta! 3,5 vuotta on ns. ohjeaika, mutta pitää vähän katsoa missä ajassa saan suoritettua - keväisin on yleensä niin paljon töitä et voi olla, että pitää vähemmän kursseja ottaa, mut en ota paineita vaikka valmistumiseen menisi neljäkin vuotta. :) Saan vapaavalintaisiin ottaa myös toiselta alalta muotiin, nahkaan ja turkistyöhön liittyviä kursseja, eli koko setin saa painotettua hyvin omalle alalle. :) Olen saanut kyl AHOTin kautta muutamia hyväksilukuja ja näitä katson kurssien sisällön mukaan - yhden juuri alkaneen kurssin saisin AHOTin kautta hyväksiluettua, mutta sisältö on niin kiinnostavaa, et haluan käydä ihan normaalisti sen. :D :) Tämä opiskelu on kyllä muutenkin tukenut yrittäjyyttä jo tähänkin mennessä ja esimerkiksi aikatauluttaminen on helpottunut suunnitelmallisuuden myötä. :)

      Kuullostaa ihanalta, mitkä kengät on kiikarissa? Mie odottelen tässä, et ne yhdet Parikat tulevat myyntiin ja muuten ylimääräiset menevät sijoituksiin tulevaa varten! ^^

      Kiitos samoin siulle ja kiitos taas ihanasta kommentista! :) <3

      Poista
    2. Näitä (Zio.fi) Vicmatien nilkkureita mietin jo viime syksynä, onneksi näitä on heillä edelleen varastossa. Ylipäänsä Ziossa on nättejä Wondersin ja Pura Lopezin korkosaappaita, joista voisi ostaa jonkun parin. Sitten olen metsästänyt edelleen Chloen Harper nilkkureita tai saappaita, sitä ensimmäistä korkeakorkoista mallia. Zalondossa oli yhdet hyvin hyvin samanlaiset, mutta niiden laatu ei sitten kuitenkaan vastannut minun odotuksia ja päätin palauttaa. Törmäsin eBayssä saman henkisiin Clarksin (eBay.co.uk) nilkkureihin kuin ne sinun Calvin Kleinit, mutta matalammat. On tässä siis vaihtoehtoja. Katsotaan nyt mitkä päädyn ostamaan :)

      -Vella

      Poista
    3. Ziossa pitäisi kyllä käydä kuhan pk- seudulle taas tulee, en ole vielä satavarma seuraavan työmatkan ajankohdasta. :) Pura Lopezia ovat monet asiakkaat kehuneet, ovat kuulemma hyviä jaloissa! Hyvännäköiset nuo nilkkurit Ziosta, hauska yksityiskohta tuo, et ei ole saumaa koron ja varsinaisen kenkäosan välissä. :) Clarksin kengistä miulla ei ole kokemusta. Siinä on kyl valinnanvaraa, mut eiköhän ne "oikeat" löydy! ^^ <3

      Poista

Muistathan hyvät käytöstavat kommentoidessasi!:)