Paita kuin nestemäistä hopeaa

Ai että, minä rakastan tätä syksyä! Eilen aamulla heräsin jo viideltä, kun kissat pistivät ranttaliksi, enkä saanut enää unta. Onni onnettomuudessa, sillä kerrankin olin niin ajoissa hereillä ja liikkeellä, että ehdin lähteä pariksi tunniksi kuvaamaan upeaa sumuista aamua. Rakastan sumuisia päiviä! Silloin luonto on kauneimmillaan. Kuvasin luontoa ruskalehtineen, sekä hämähäkin seitteineen, mutta samalla kuvasin myös päivän asun tänne blogiin. Virkeä en ollut, mutta tämä asu oli ehdottomasti blogiin kuvaamisen arvoinen. 

Paita - H&M (kirppikseltä)

Nahkahame - itsetehty

Sukkahousut - Snag Tights

Laukku - vintage

Nilkkurit - Calvin Klein

Löysin hopeisen t- paidan parilla eurolla Haapaveden reissulta. Jestas, että tämä säihkyy. Paita on alunperin H&M Divided- mallistosta, jossa on yleensä vähän enemmän omaan makuuni sopivia tuotteita kuin perusmallistossa. Paidassa on hopeana hehkuva pinnoite, joka näyttää laskeutuessaan vähän tuollaiselta nestemäiseltä. Sellainen "liquid silver" efekti. Vitsit, miten siisti ja näyttää upealta aamuauringon valossa, vaikka itse sanonkin! 

Hopeinen paita on mitoitukseltaan hieman erikoinen, sillä tämä on normaalia kokoani pienempi ja tarkoitettu oversize- kokoiseksi, mutta siihen nähden hihat ovat kummallisen kapeat ja hartiat suhteessa todella leveät. Ensin luulin, että tässä on tiputetut olkasaumat, mutta ei ole. Näin vaatteiden kaavoituksesta tietävänä ratkaisu vaikuttaa aika erikoiselta, mutta toisaalta en kyllä ymmärrä kaikkia H&M:n ratkaisuja suurena yrityksenä muutenkaan. En ole sitä tärkeintä kohderyhmää, joten... Noh. Joka tapauksessa paita on kaunis ja tuo "valuva" efekti on u-p-e-a! 

Hieman vielä pohdiskelen, että avarranko pääntietä hieman, sillä se tulee niin ylös ja lähelle kaulaa. Tällaisten materiaalien ompelu on raastavaa, mutta mutta... Moni paita on jäänyt käyttämättä just sen takia, jos pääntien reunat osuvat häiritsevästi kaulaan. Se tuntuu ahdistavalta. Toki myös sen hetkinen fiilis vaikuttaa siihen, että huomioiko tällaisia asioita vai ei. Herkkänä vaatteiden istuvuuteen ja yksityiskohtiin kiinnittää eri tavalla huomiota, enkä varmasti ole ainoa. 

Paidan kaveriksi ihana valinta oli tämä vuosia ja vuosia sitten ompelemani nahkahame. Nahkahameen sivut ompelin python(käärme)kuvioisesta poronnahasta, jossa toistuu musta ja hopea. Tuollainen foliomainen hopea pinta painetaan nahkaan suurella prässillä, joten ajan kanssa se voi kulua hieman esimerkiksi laukun hangatessa lantiota vasten. Ostin tuolloin erän kakkoslaatuista ja toisen erän ykköslaatuista käärmekuvioista nahkaa. 

Näissä on selvä ero, sillä käytin sinusta katsoen (yllä ja alla olevissa kuvissa) hameen vasemmalle puolelle kakkosta ja oikealle puolelle ykköstä. Molemmista nahoista nimittäin jäi juuri sopivat palat yli, niin ihan testimielessä halusin kokeilla näiden nahkojen kestävyyttä ja eroa. Näin jämäpalat pääsivät käyttöön, eivätkä jääneet leikkuujätteeksi. Erona näissä on myös se, että toinen kuvio on painettu vaalealle pohjalle ja toinen mustalle.

Kakkoslaatuisen, vaalealle nahalle painetun, nahan kuviot ovat todella kuluneet, vaikka käytän laukkua lähes poikkeuksetta juuri toisella puolella. Nahkahan ei itse mene miksikään oikealla hoidolla, niin kuvion kuluttua lähes kokonaan pois, aion maalata nahkamaaleilla vaalealle pohjalle jotain. Todennäköisesti jonkinlaisen yliluonnollisen ja mystisen käärmeen symbolien kera. Se pitää kyllä sanoa, että myös tuo kakkoslaatuinen nahka on ollut todella kestävä kuvioineen, sillä hame on vuosia vanha ja ollut paljon käytössä. Materiaalina nahka on myös siitä hyvä, että se kestää, sitä voi huoltaa ja sen voi maalata, tai värjätä uudelleen. 

Tämä kokonaisuus oikein huusi verkkosukkahousuja, joten nehän ne piti kaivaa kaapista. Verkkosukkahousut tuovat sitä jotain kokonaisuuteen, ne tasapainottavat hyvin hopean hehkua tässä asussa. Syksyn tullen kengät pitää valita yleensä kelin ja maan kosteuden mukaan. Missäpä asussa nämä Calvin Kleinin mustat nilkkurit eivät toimisi? Nilkkurit ovat kauniit ja mukavat jalassa, kun nahka on niin pehmeää. Maiharipohja ei ota itseensä kosteasta ja pehmeästä maasta. 

Asun yläosassa ja hameessa tapahtuu niin paljon, niin halusin tähän päivän asuun jotkut klassisemmat kengät ja laukun. Musta kirjekuorimainen laukku on vanha ja klassinen tyyliltään, reilusti yli kymmenen vuotta sitten kirppikseltä löydetty. Laukkuna tämä on täydellinen silloin, kun päivän asu ei enää kaipaa värikästä tai muuten erikoista laukkua yksityiskohdaksi. Iltamenoille tämä laukku sopii loistavasti. Laukun läppä pysyy napakasti kiinni ja siro laukku on huomaamaton tanssiessa, sekä muuten iltaa istuessa. 

Pidätkö sinä enemmän hopeasta vai kullasta? Itse taivun eniten hopean ja valkokullan puoleen, molemmat ovat niin kauniita. Valkokulta on myös helppohoitoista ja kiilto on mahtava, mutta silti tyylikäs. Minulla on kultaisia asusteita, hameita ja mekkoja, mutta koruissa suosin aina hopeaa tai valkokultaa. Ruusukulta on myös kaunista, mutta käsittääkseni se on herkempää kuin kulta, hopea ja valkokulta. 

Ihanaa syksyistä viikkoa siulle!