tiistai 5. maaliskuuta 2024

Pitkän villakangastakin ihanuus

Tänä talvena olen käyttänyt pääasiassa vain pinkkiä viittatakkia, mutta tällä kertaa valitsin päälle mustan pitkän takin. Musta villakangastakki on klassinen valinta, mutta ajattelin sen tuovan pituudellaan vastapainoa minihameelle. Tämä takki on muuten itsetehty ja suunniteltu! Talvitakki on todella lämmin päällä, joten se käy parhaiten pakkasille. Omiin takkeihini en ole laittanut villavatiinia vuorin ja miehustan väliin, sillä minusta takki on lämmin ilmankin. 


Villakangastakki - Rokita (itsetehty)
Toppi - Zara
Minihame - Link (kirppikseltä)
Sukkahousut - Snag Tights
Olkalaukku - Marimekko
Kaulakoru - Mine Güngor
Korkokengät - Minna Parikka


Suunnittelin takin kauluksen niin, että ylös asti napittamalla kaulus suojaa kaulaa ja pari nappia auki jättämällä takissa on klassiset herrainkaulukset. Löysin saksalaisesta verkkokaupasta ihanat ruusukultaiset metallinapit, joten napituksesta tuli kaksirivinen! Naisten vaatteiden taskuihin ärsyyntyneenä ompelin takkiin kunnolliset, syvät taskut. Sellaiset, joihin saan puhelimen, avaimet ja muut mukaan. Taskupussien materiaalina käytin tiivistä puuvillaa, etteivät taskut rikkoudu helposti. 


Musta pitkä takki on tyylikäs ja pitkäikäinen valinta. Muoti muuttuu aina, mutta musta on aina muodissa ja sopii kaiken kanssa yhteen. Ompelin tälle takille vyön kaveriksi. Vyölenkit upotin sivusaumoihin, joten takkia voi käyttää myös ilman vyötä. Autoilevana ihmisenä harmittaa välillä rutistuvat helmat ryppyineen, joten halusin korkean halkion taakse, jotta helma pysyy mahdollisimman suorana. Helma antaa myös tilaa muhkeammille hameille - toimii myös kellohameen kanssa tylleineen! 



Korkea avohalkio ei varmasti ole kaikkien mieleen, mutta onneksi itse tekemällä saa sellaisen kuin haluaa. Tässä takissa helma on suorahko, joten koin sen tärkeänä. Ennen tätä takkia olin ommellut tyköistuvan suorahelmaisen villakangastakin, jossa oli tavallinen lyhyt halkio. Sekin takki on ihana, mutta harvemmin käytössä, koska levenevät hameet eivät yhtä nätisti mahdu alle. Varsinkaan sellaiset hameet, joissa on tylliä. 

Yksi syy tähän normaalia pidempään halkioon oli myös se, että halusin klassisemman takin käytettäväksi muun muassa juhlissa ja itseasiassa hautajaisissakin. Käytän juhlissa usein kellomekkoja tai muita leveämpiä tyllihelmoja, joten tämä takki on useimmiten päällä erityisissä tilanteissa. Toimii myös arjessa hyvin! 



Hassua on, että katukuvassa näkee todella usein halkioita, jotka ovat edelleen kiinni ommeltuina, vaikka takki on jo käytössä. Tekisi aina mieli käydä saksimassa ne halkiot auki! Halkio on takissa siksi, että se antaa lisäliikkuvuutta muun muassa istuessa takki päällä. Halkio antaa tilaa helmalle (ja sinulle), eikä se kinnaa tai rypisty yhtä herkästi. 

Halkiot ja taskut ommellaan usein kiinni siksi, että vaate näyttäisi hyvältä henkarilla kaupassa, eivätkä takit pääsisi virumaan sovituksissa. Se halkion ommel on tarkoitus purkaa ennen käyttöönottoa ja samalla kannattaa purkaa myös taskunsuut auki, että saat taskut käyttöön. Mikäli käytät bleisereitä ja takkeja pukeutumisessa, niin ota ehdottomasti ne halkiota kiinnittävät ompeleet irti. Jos hihassa on brändin logonauha, niin sekin pitää irroittaa ennen käyttöä. Nyt tarkistamaan jakut, bleiserit ja puvun takit. Naps naps vaan halkiot auki! 




Halkioista napitukseen ja takaisin asuun. Napituksessa on se etu vetoketjuun nähden, että nappien ompelu on helppoa heillekin, jotka eivät pahemmin käsitöitä harrasta. Myös venähtäneiden napinläpien pienentäminen muutamilla pistoilla on helpompaa, kuin koko vetskarin vaihto vuorilliseen takkiin. Minusta villakangastakeissa ja trensseissä napit ovat vetoketjua tyylikkäämmät. Nahkatakeissa sen sijaan vetoketju näyttää paremmalta kuin napitus, mutta toki se riippuu ihan takin tyylistä millainen kiinnitystapa on paras juuri sille takille. 




Takki onkin ainoa vähän erilaisempi juttu tässä asussa, sillä viime aikoina olen viihtynyt lempivaatteissani. Myös lempikenkäni ovat olleet ahkerassa käytössä, nämä Pfeifferit ovat aivan ihanat! Odotan innolla, että saan myös nämä pinkit Pfeifferit käyttöön puolipohjauksen jälkeen - mielessä on jo monta asua, joissa nuo pinkit olisivat aivan upeat! 


Ihanaa alkanutta viikkoa sinulle! 

4 kommenttia:

  1. Olen joskus lukenut tuosta langan nipsaisusta mutta en ole omille takeilleni tehnyt tarkistusta koskaan! :D molemmilla on ollut aiempi omistaja, jospa leikkaus olisi jo suoritettu..

    On kertakaikkisen kaunis ja klassinen takki, itse tekemällähän ei tule kuin paras mahdollinen tulos! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa tarkistaa! :D Toivotaan, et edelliset omistajat ovat hoksanneet leikata nuo pois. 😊 Todella monella tuo unohtuu ja sit takki kinnaa istuessa, sekä kävellessä. 🙈 Varsinkin tapahtumissa noita suljettuja halkioita näkyy ihan sikana ja tekis hirveesti mieli käydä aina sanoo, et toi ois pitänyt leikata jo ennen käyttöönottoa et takki tai bleiseri ois mukava päällä.

      Kiitos paljon! ❤️ Itse saa tosiaan sellaisen kuin haluaa - täällä suunnitellaan jo paria uutta takkia, tulossa on hupullinen villakangastakki ja metsänvihreä klassisempi takki. ^^

      Poista
  2. No ei ole mustan villakangastakin voittanutta. Tykkään ja käytän. Tosin oma ei ole itse tehty. Olet niin taitava, nappirivit on upeat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanoppa muuta, olen täysin samaa mieltä! 🥰🖤 Musta on klassikko. Kiitos paljon, ihana palaute! ❤️ Kaksirivisessä napituksessa on sitä jotain ja toisinaan se toimii yksirivistä napitusta paremmin. Napit ovat upeat, metalliset kestävät hyvin ja tuo pinta tuo vastapainoa pehmeälle villakankaalle. ^^

      Poista

Muistathan hyvät käytöstavat kommentoidessasi!:)